Koiran lihasmanipulaatiohoitokysely 2016

Koirafysioterapiakyselyn 17.-19.12.2016 vastaukset

Katso pelkät kuvat tuloksista täältä.

Kyselyn tausta-ajatus ja tarkoitus

massage-1790063_960_720
Kuka manipuloi ketä?

Kyselyn tarkoitus oli olla suuntaa antava, joten sen kesto oli lyhyt. Halusin kartoittaa sosiaalisesta mediasta aktiivisimmin vertaistukea ja tietoa etsivien koiranomistajien kokemuksia ja mielipiteitä. Rajoitin mahdollisten vastaajien määrää julkaisemalla kyselyn vain Facebookissa.

Muokkasin kyselyä saamani palautteen mukaan sen kestäessä, joten osaan kysymyksistä eivät kaikki valitettavasti päässeet vastaamaan. Alla erittelen kyselyssä tapahtuneet muutokset. Vastaajien määrät näkyvät kuvista.

Linkin kyselyyn julkaisin Facebookissa seuraavissa ryhmissä:
Koiran lihaksisto & Liikkuminen (17.12.)
Koiran nivelrikko (17.12)
Sekarotuiset kunniaan! (17.12.)
Rescuekoirien käyttäytyminen ja koulutus (17.12.)
Koirat (18.12.)

Valitsemissani ryhmissä tietoa jaetaan kokemukseni mukaan aktiivisesti ja keskustelun sävy pyritään pitämään positiivisena. Tämä näkyi kyselyni tuloksissa: kyselyyn osallistujat halusivat kertoa yksityiskohtia ja ilmaista mielipiteensä myös avointen kysymysten kautta. Monella vastaajalla on paljon tietoa koiransa hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Koirat-ryhmässä jaoin kyselyn vasta myöhemmin, koska siellä on paljon ei-aktiivisia jäseniä.

Kyselyn tulokset

En löytänyt tapaa jakaa graafinen esitys verkon kautta, joten lisäsin tänne vain tulosten grafiikan leikkaa-liimaa-askartele-periaatteella. Teksti on pitkä, lisäsin kuvat tekstin joukkoon.

Pelkät kuvat silmäilemällä saat nopeasti käsityksen vastauksista. Katso pelkät kuvat täältä.

Alla on yksityiskohtainen sanallinen yhteenveto tuloksista, lopussa tulosten ei-niin-tieteelliset päätelmät 🙂

Hoitomuotokysymykset (1, 2, avoin 3)

hoitomuotoVastaajat olivat käyttäneet vaihtoehdoista eniten koirahierojan (60%), toiseksi eniten fysioterapeutin (48%)ja kolmanneksi eniten osteopaatin (31%) palveluita. Osa täsmensi, että hoito oli saattanut olla myös akupunktiota, joka ei ole manipulaatiohoitoa. Aluksi ”Mitä hoitomuotoa käytit”-kysymyksessä oli mahdollista valita vain yksi hoitomuoto: muutin kysymyksen parin tunnin päästä kyselyn alkamisesta niin, että oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Kiropraktikon (2%) lisäsin vaihtoehdoksi vasta 18.12, joten suurin osa heidän palveluitaan käyttäneistä lienee valinnut kohdan ”Muu” (16%). Muu-kohdassa ovat myös esimerkiksi jäsenkorjaaja ja akupunktiohoitaja. Vastausprosentti on 157, joten puolet vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli käyttänyt kahdenlaisia palveluita.

hoitomuoto2Suurin osa vastaajista oli valinnut hoitomuodon joko oman aiemman kokemuksen (57%)tai luotettavan suosittelijan (49%) perustella. 13% oli valinnut palvelun sähköisen verkkohaun perusteella, 6% halunnut vain kokeilla toimiiko hoito. Muun syyn oli valinnut 13% vastaajista. Tämänkin kysymyksen vastausmuotoa muutin saamani palautteen perusteella: aluksi oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto, myöhemmin useampi. Muu-kohtaan ei valitettavasti voinut teknisistä syistä saada täsmennystä ”Mikä?” Vastausprosentti oli 137, joten kolmannes vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli valinnut kaksi syytä.

Vastaajien mukaan heidän koiransa ovat käyneet manipulaatiohoidossa usein eläinlääkärin suosituksen perusteella. Toisaalta koiranomistaja itse on ollut usein myös aktiivinen viemään koiransa hoitoon oma-aloitteisesti. Aktiivisten koirien omistajat vaikuttavat ymmärtävän koiran lihashuollon merkityksen erityisen hyvin. Erilaisista nivelongelmista kärsivien koirien omistajat vaikuttavat lisäksi hakevan aktiivisesti koiralleen muutakin kuin lääkehoitoa. Moni koiranomistaja haluaa koiransa käyvän lisäksi säännöllisesti tarkastuksessa koiran anatomian hyvin tuntevalla ammattilaisella. Erittäin suosituksi vastausten mukaan osoittautui useamman eri hoitomuodon yhdistäminen, esimerkiksi käyminen hierojalla useammin ja osteopaatilla tai akupunktiossa harvemmin. Myös hinta vaikutti hoitomuodon valintaan: hieroja tuli vastausten mukaan edullisimmaksi. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että hieroja ei välttämättä osannut auttaa ja seuraava käynti olikin fysioterapeutilla.

Hoitajan valinta (avoin kysymys 4)

Hoitajan valinnassa painavat vastaajien mukaan ylivoimaisesti eniten suositukset ja omat hyvät kokemukset hoitajasta. Kolmanneksi merkittäväksi yksittäiseksi seikaksi muodostui hinta. Myös hoitopaikan sijainti ja hoitoon pääsyn nopeus vaikuttivat vastaajien mukaan jonkin verran. Hyvän hoitajan luo ollaan toisaalta valmiita menemään vähän kauemmaskin.

Ennen hoitoa hoitajalle esitetyt kysymykset (5, avoin 6, 7)

kysymykset-hoitajalle

39% vastaajista kertoi esittäneensä hoitajalle kysymyksiä ennen hoitoa.

Kysymykset koskivat usein hoidon mahdollisia vaikutuksia, hoidon aikana tehtäviä toimenpiteitä (hoidon kulkua) ja hoitajan kokemuksia vastaavan hoidon tarpeessa olleista aiemmista asiakkaista. Kyselyn vastaajat olivat lisäksi kysyneet yleisiä koiralla todettuun sairauteen liittyviä asioita, kuten mahdollisia oireita. Osa vastaajista oli myös pyytänyt etukäteen saavansa kotihoito-ohjeita. Ennen hoitoa moni vastaajista oli pyytänyt hoitajaa kertomaan, missä kohdissa koiralla on lihasjännitystä tai jotain muuta huomioitavaa.

tieto

61% vastaajista kertoi saaneensa ennen hoitoa tarpeeksi tietoa, vain alle 4% oli sitä mieltä, että saatu tieto oli puutteellista. 35%:lle hoitotoimenpiteet olivat entuudestaan tuttuja.

Hoitajan ennen hoitoa esittämät kysymykset (8, avoin 9)

tieto2

95% vastaajista kertoi hoitajan halunneen koirasta tietoja etukäteen.

Hoitajan esittämät yleiset kysymykset keskittyivät keräämään tietoa koiran iästä, koosta, liikkumisen määrästä ja terveyshistoriasta. Terveyshistoriakysymykset koskivat mahdollisia aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä mahdollisia aiempia onnettomuuksia tai vammautumisia.

Yksilöllisemmät hoitajien tekemät kysymykset koskivat tietylle koiralle tyypillisiä asioita. Jos koiralla oli jokin todettu sairaus, hoitaja saattoi haluta tietoa sairauden oireista. Osa kysymyksistä koski koiran mahdollista lääkitystä tai ravintoa. Hoitaja halusi usein myös tietoja juuri sillä hetkellä ajankohtaisista oireista ja syystä tulla hoitoon.

Vastaajan hoitajalta saama tieto hoidon vaikutuksista (10)

tieto

74% vastaajista oli mielestään saanut hoitajalta riittävästi tietoa. 22%:lla oli hoidosta jo ennestään tarpeeksi tietoa. Alle 4% oli tyytymättömiä saamansa tiedon määrään.

Hoidon määrä ja ajankohta (kysymys 11, avoimet 12 ja 13)

jatkuva

Lisäsin kysymyksen ”Käykö koirasi jatkuvasti hoidossa sairauden oireiden tai niiden ennaltaehkäisyn vuoksi?” 18.12 iltapäivällä, joten vastauksia tuli yhteensä vain 12. Näistä vastaajista 75% kertoi koiransa käyvän säännöllisesti hoidossa.

Vuoden 2016 aikana hoitokertojen määrä vaihteli yhden ja tarkemmin määrittelemättömän välillä. Tarkkaa keskimääräistä käyntimäärää on mahdoton laskea, mutta arvioin sen olevan noin 12 kertaa vuodessa. 3-5 kertaa vuoden aikana hoidossa käyneiden määrä oli suuri, toisaalta osa koirista käy vastaajien mukaan säännöllisesti hoidossa 3-12 viikon välein. Monella vastaajalla oli useampi koira, joten hoitokertoja perhettä kohti tuli tietysti enemmän. Osa vastaajista kommentoi, ettei hoitokertojen määrällä ollut väliä, pääasia oli koiran hyvinvointi. Monella koiralle hoito lisäksi jatkuu edelleen.

Vastaajien koirien hoitojen kestossa vuonna 2016 oli myös suurta vaihtelua. Toiset koirat olivat käyneet hoidossa akuutin asian takia tietyn ajanjakson, toiset taas säännöllisin väliajoin koko vuoden ajan. Osa vastaajista kertoi koiransa tai koiriensa käyneen hoidossa jo useita vuosia. Moni vastaaja täsmensi lisäksi koiransa käyneen tietyssä hoidossa tietyn ajan ja toisessa tietyn ajan.

Hoidon hyöty koiralle (kysymykset 14 ja 17)

hyoty

98% vastaajista oli sitä mieltä, että koira olo hyötynyt hoidosta. 1% vastasi, että koira ei hyötynyt, mutta ohjattiin jatkohoitoon muualle.

jatkossa

Samaa hoitomuotoa käyttäisi jatkossakin 98% vastaajista.

Kotihoito-ohjeet (kysymykset 15, avoin 16)

kotihoito

87% vastaajista kertoi saaneensa koiralleen kotihoito-ohjeita. Suurin osa näistä oli vastaajien mukaan jumppa- tai venyttelyohjeita sekä ohjeita lihasten lämmittelyyn tai hierontaan. Pieni osa vastaajista tarkensi saaneensa ohjeet kirjallisina. Osa vastaajista oli saanut koiralleen myös ravinto-ohjausta. Kotihoito-ohjeiden taustalla vaikuttaa vastausten mukaan olleen kaksi ajatusta: joko ehkäistä hoidetun ongelman uusiutuminen tai ylläpitää koiran senhetkistä hyvinvointia.

Avoin kysymys (palaute ja muuta lisättävää, 18)

Osa vastaajista halusi tarkentaa saaneensa hoidoista hyötyä vaihtelevasti, vaikka oli vastannut koiransa hyötyneen hoidosta. Toisille koirille sopiva hoitomuoto oli löytynyt vasta kokeilemalla useaa eri hoitomuotoa ja hoitajaa. Palautteessa vastaajat kritisoivat sitä, että hinnan perusteella ei voi lainkaan päätellä laatua ja että vasta hoidossa käytyään tietää, sopiiko koiralle juuri kyseinen hoitaja.

Yhteenveto ja päätelmät

Kyselyn taustalla oli halu selvittää, mitä koiran manipulaatiohoitopalveluita aktiivisesti koiransa kanssa toimivat ihmiset ovat käyttäneet tai käyttävät ja kuinka paljon koirat ovat hyötyneet niistä. Etukäteen tiedossani oli, että hinta-laatusuhteessa on paljon parannettavaa, joten en tehnyt kysymyksiä siitä aiheesta.

Kaikista hoitojen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista huolimatta tuloksista näkyy, että koirat olivat pääsääntöisesti hyötyneet hoidoista. Hierojien palveluita vastaajat olivat käyttäneet eniten. Tämä johtuu luullakseni siitä, että hierojia on lukumääräisesti enemmän kuin muita hoitoja tarjoavia hoitajia.

Tuloksiin vaikuttaa ilman muuta se, että rajasin kyselyn niin sanottuihin koira-aktiiveihin, siis koiran terveydestä erityisen kiinnostuneisiin ihmisiin. Koiranomistajan koiran hoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tulosta huomattavastikin: kotihoito on todella tärkeää.

Rakenteeltaan kysely ei ollut aivan toimiva. Tarkoitukseni oli pitää kysely mahdollisimman lyhyenä, jotta siihen olisi helppo vastata. Palautteen perusteella tein kuitenkin päätelmän, että kyselyn olisi pitänyt olla laajempi. Päätinkin siksi uusia kyselyn myöhemmin toimivampana versiona.

Mainokset

Rescue-päivä 8.10.2016

Rescuepäivä on vielä pari tuntia käynnissä Helsingin Suvilahden Kattilahallissa. Vielä ennättää joukkoon – Jone Nikulakin on siellä 🙂

p1100830

Kävimme Pipan kanssa viettämässä pari tuntia hyvässä seurassa. Pipalla oli toooooosi hyvä päivä, vaikka herkku- ja huomiokiintiö tuleekin harvoin täyteen 😉 Harvemmin olemme osallistuneet tapahtumaan, jossa ihmiset osaavat katsoa jalkoihinsa ja väistää pientäkin koiraa.

Ihmisiä oli niin paljon, että kuvien ottaminen oli koiran hihna toisessa kädessä mahdotonta. Nautin siis vain tunnelmasta. Ja söin lounaaksi todella herkullisia Soisoin bataattiranskalaisia itse tehdyllä majoneesilla ja kaalisalaatilla, nams!

Nyt on kotona hyvin rauhallinen ja tyytyväisen oloinen Pipa 🙂

p1100832

Hyvää Eläinten päivää 4.10.2016!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään alkaa Eläinten viikko, teemalla Ole hellä hevoselle. Hevosta ei pitäisi hallita kivulla, sen tulisi löytää pysyvä koti ja tarpeeksi liikuntaa sekä syödä sopivaa ruokaa, viikon teemateksti kertoo. Samat asiat pätevät pitkälti myös koiriin (jotka olivat eläinten viikon teemana vuonna 2015).

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n sivuilla kerrotaan, että Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Wikipedia taas kertoo Eläinten päivän historian alkavan 1800-luvulla pidetyistä ”eläinten hyvinvointikongressin internationaaleista”. Ihan uudesta ideasta ei siis ole kyse.

hantaheiluu

Eläinten oikeuksiin lakimuutoksia?

Animalian kampanja ”Eläin on lainsuojaton” jatkuu myös Eläinten viikolla. Kampanjan tarkoituksena on vaikuttaa käsittelyssä olevan eläinsuojelulain muuttamiseen nykyaikaiseksi 20 vuoden takaisesta: Animalian mukaan lakiin on saatava muutoksia niin, että se suojelee tuotantoeläinten lisäksi muitakin eläimiä. Lakia säätämässä olevat päättäjät eivät ilmeisesti ole erityisen halukkaita tekemään eläinsuojelijoiden vaatimia muutoksia. Kampanjan vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa verkossa.

Linkkasin Facebookiin taannoin Maaseudun tulevaisuus-lehden artikkelin uudenuutukaisesta Eläinsuojelupuolueesta. Artikkelin otsikko ”Eläinoikeuspuolue haluaa eläimet juridisiksi henkilöiksi ja maataloustuet vain kasvituotannolle” herätti tuotantoeläinomistajaystävässäni suuttumusta. Tuntuu toki naurettavalta ajatus, että kanoille annettaisi kuvalliset passit ja pässeille mahdollisuus itsenäiseen maailmanmatkailuun. Sitä tuo ”juridinen henkilö” ei kuitenkaan ihan tarkoita 😉

Juridisesta henkilöstä eli oikeushenkilöstä eli oikeussubjektista lukee Wikipediassa:

”Oikeussubjekti on oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Tätä ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi. Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.

Eläin tai ympäristö ei ole oikeussubjekti. Niiden oikeudellinen asema on järjestetty oikeussubjekteihin kohdistettujen ohjeiden tai kieltojen avulla. Eläin ei itse voi vaatia oikeuksiensa toteuttamista tuomioistuimessa. Eläin katsotaan lähinnä esineeksi, vaikka joissain oikeusjärjestyksissä on tunnustettu, että eläimilläkin voi olla itsenäisiä perusoikeuksia kuten oikeus elämään.”

Eli eläin katsotaan nykyisen lain mukaan esineeseen verrattavaksi. Eläin ei kuitenkaan ole tuoli, vaan hengittävä ja tunteva olento. Jos minulla esimerkiksi olisi lain mukaan enemmän oikeuksia puuttua kadulla jatkuvasti näkemääni usein puhtaasti tietämättömyydestä johtuvaan eläinten kaltoinkohteluun, muuttuisivatko asiat? Jos kouluttaminen ja tiedottaminen eivät riitä, tarvitaanko silloin lakimuutoksia? Ja lopuksi, jos lakimuutoksia tehdään, miten niiden noudattamisen valvonta järjestetään järkevästi?