Millaista on olla eläin?

millaista on olla eläin

Luin tänään Helena Telkänrannan kirjan Millaista on olla eläin? (Helena Telkänranta ja SKS 2015). Kirjasta kerrotaan monenlaisilla sivustoilla, muun muassa toisen kustantajan Suomen Kirjallisuuden Seuran kotisivulla. Pikaluin kirjan etsien koiriin liittyviä asioita. Totesin kirjan olevan asiallinen, mutta sujuvasti kirjoitettu ja helppo luettava runsaasta lähteiden määrästä huolimatta. Eli tietokirjallisuutta massoille. Minua kirja ei ”temmannut mukaansa”, kuten yllä olevan linkin osoitteessa mainitaan. Silti kirjasta löytyi muutama asia, joita en ollut ajatellut aktiivisesti pitkään aikaan, kuten oppimiseen liittyvä käsite operantti ehdollistuminen. Uutena asiana minulle kirjasta kävi ilmi, että leikilläkin on kriteerejä: tunnetuimman mittapuun mukaan peräti viisi sellaista. Niiden mukaan leikki voidaan määritellä leikiksi, jos nuo viisi asiaa toteutuvat samaan aikaan.

Kirjassa kerrotaan monenlaisten eläinten elämästä ja tunteista. Yhtä lailla selkärangattomilla kuin nisäkkäilläkin on tiettyjä tuntemuksia ja reagointitapoja. Ja että oikein ohjaamalla eläintä voidaan opettaa tekemään yllättäviäkin asioita. Kirjassa korostetaan virikkeiden tärkeyttä eläinten hoidossa sekä mielekkään elämän eläimelle tuottamaa mielihyvää.

Kirjan takakannessa lukee: ”… on kiehtovaa luettavaa niin eläinten ystäville kuin asiantuntijoillekin.” Jäin miettimään, kuinka paljon itse asiassa hyödyin kirjan lukemisesta. Muutaman uuden tai kertausta kaipaavan asian löysin, mutta kiinnostavin osuus kirjassa oli ehdottomasti lähdeluettelo. Löysin sieltä heti monta dokumenttia, jotka haluaisin itse lukea, kuten ”Communication between domestic dogs (Canis familiaris) and  humans: Dogs are good learners”.

Mainokset