Rauhoittavat signaalit 7 /20: Istuminen

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

sweden-dalahorse-2-1422688

Koira voi istua kuono tai selkä rauhoitettavaan eläimeen tai ihmiseen päin ja jäädä paikalleen. Ihmisenkin on helppo rauhoittaa koira istumalla sohvalle tai pöydän ääreen ja lukemalla lehteä tai katsomalla tv:tä. Alas istuminen toimii  myös levottoman koiralauman kanssa ulkoillessa. Mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin pysyä paikallaan, kunnes kaikki koirat ovat rauhoittuneet.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Vaikuttaa yksinkertaiselta, eikö? Käytäntö voi kuitenkin osoittautua teoriaa haasteellisemmaksi… Esimerkiksi Pipa rauhoittuu nopeasti (puolessa minuutissa) ja lakkaa haukkumasta, jos kotiin tullessani istahdan hetkeksi eteisen lattialle. Ulkona istumaan käymisestäni ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, koska ympärillä on liikaa huomion ryöstäviä ärsykkeitä: ääniä ja liikettä. Ulkona minun on käytettävä jotain muuta signaalia.

Mainokset

Rauhoittavat signaalit 6 /20: Paikalleen jähmettyminen

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Kun koira seisoo, istuu tai makaa passiivisen oloisena täysin paikallaan näennäisesti vihaista ohjaajaa kuuntelematta, koira ei yritä uhmata ihmistä, vaan rauhoittaa tilannetta. Koiran rentouttaa se, että lakkaat huutamasta tai olemasta vihainen. Koira voi jähmettyä myös uudessa tilanteessa, kuten ensimmäistä kertaa hevosen tai muun ison eläimen kohdatessaan. Koira voi käyttää tätä signaalia myös kohdatessaan toisen uroksen.

Jähmettyminen voi tapahtua yllättäen, eikä ihminen ymmärrä koiran toiminnan syytä ilman herkkyyttä ja ympäristön tarkkailua.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

kaksintaistelu
Jähmettyminen ennen ”kaksintaistelua”

Pipa jähmettyi seisaalleen pari päivää sitten häkkikaneja ensimmäistä kertaa kohdatessaan. Tuijotti lähintä kania tiukasti muutaman sekunnin, sitten haisteli antaumuksella muutaman sekunnin ja sen jälkeen alkoi vaania eli painautui hieman matalammaksi muuttamatta asentoaan muuten. Kunnes lopulta päätti, ettei tilanne ole vaarallinen, rentoutui ja haukahti muutaman kerran.

Rauhoittavat signaalit 5 /20: Selän tai kyljen kääntäminen

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa.

myyriä5

Koirat käyttävät selkeämpää selän tai kyljen kääntämistä signaalina, jos hienovaraisemmat signaalit (katse, pään kääntäminen ym) eivät ole tehonneet. Koira kääntää kylkensä myös omalle ihmiselleen, jos kokee tämän uhkaavan. Ihminen voi vastaavasti rauhoittaa vierasta agresiivista koiraa kääntämällä kyljen tai selän koiraa kohti.

Oma kokemukseni kertoo, että kaikkiin koiriin signaali ei kuitenkaan toimi. Yleensä sen tulkitsemisessa on ongelmia yli-innokkailla, yliystävällisillä nuorilla koirilla.

Lähde: Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit

Vesi on ihan eri asia.

Miki ei pidä vedestä. Eikä märästä. Eikä uimisesta. Eikä kuraleikeistä.

Suihkussa käyminen on pienoinen kriisin paikka. Ainoa hyvä puoli kastumisessa on kuivaus. Miki on korvat lurpallaan kastuessaan, mutta kuivaamista odotellessa sen kai kestää… Mainitsemattakaan suihkunjälkeisriehumista (jota voi tottakai harrastaa myös sateesta ulkoa tultua).

 

Voi possu!

Pipa tapasi tänään ensimmäistä kertaa

  1. Itsensä kokoisen koiralta haisevan lelukoiran. Sille Pipa haukkui, kunnes käänsin lelun selin (kyljelleen laittaminen ei auttanut). Lelun peffa haisi selvästi oudolta.
  2. Possun. Pipa suhtautui erittäin rauhallisesti, vaikka ihmettelikin selvästi possun outoa kirsua. Olisi halunnut kaveerata enemmänkin – possu vaan oli siihen liian cool.
  3. Häkissä olevia kaneja. Ensin Pipa ei tajunnut, mitä näkee ja haistaa, sitten alkoi tiukka vahtiminen ja vaaniminen. Koska välissä oli aita, kaneille piti tietysti lopuksi haukkua. Selvästi on aivan eri asia kohdata kani ulkona kotikadun nurmikolla kuin sisällä.

Hauska tapaus. Harmi, ettei kamera ollut mukana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiitos Erjalle 4Petsissä 🙂

Koiran stressiin reagoiminen (neurologinen näkökulma)

Luin kiinnostavan englanninkielisen artikkelin brittiläisen koirankoulutuspalveluja verkossa tarjoavan yrityksen sivulta. Päätin kääntää artikkelin tänne (ei suora käännös, osin referoitu: ei sisällä omia mielipiteitäni). En ole aiemmin tormännyt artikkeleihin tästä aiheesta, vaikka stressi on tutkittu ja kirjoitettu aihe. Artikkelissa käsitellään keskenkasvuisia koiria, mutta monet asiat pätevät yhtä lailla aikuisen koiran ollessa kyseessä.

Lisäsin linkkejä Wikipediaan tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi. Tekstin lopusta löydät linkkejä alkuperäisessä artikkelissa viitattuihin tutkimuksiin.

morebeding

Artikkelissa oli ajatuksia siitä, miksi esimerkiksi eroahdistuvaa koiraa ei pitäisi kouluttaa tavalla, joka aiheuttaa koiralle ahdistusta. Koiran luo pitäisi palata ennen kuin koira alkaa ilmaista ahdistustaan raapimalla ovea, ulvomalla tai muulla juuri sille koiralle tyypillisellä tavalla.

Edelleen moni ajattelee, että koiranpennun (tai lapsen) luo kannattaa mennä vasta, kun koira on lopettanut vinkumisen. Tällä tavalla toimimalla koira saattaa tuntea itsensä hyvin ahdistuneeksi. Asian ymmärtämisessä auttaa itsensä kuvitteleminen koiran sijaan: miltä itsestä tuntuisi, jos olisi hätääntynyt ja ilmaisisi sen, eikä kukaan ympärillä reagoisi asiaan mitenkään. Koiran tapauksessa ahdistusta lisää se, että koira luottaa omaan hyvään ihmiseensä varauksetta. Koiralle on käsittämätöntä, miksiei ihminen olekaan valmis hädässä auttamaan.

Pitkät ahdistuksen hetket aiheuttavat tutkimusten mukaan koiralle peruuttamatonta vahinkoa. Tunteita käsittelevään hermoston limbiseen järjestelmään voi tulla vaurioita. Koiraa koulutettaessa on tärkeää, että koira pystyy tekemään asioita, joita siltä odotetaan. Jos koira ei ymmärrä, mitä pitäisi tehdä tai tehtävä on liian vaikea, koira ahdistuu ja kortisolin tuotanto lisääntyy. Onnistumisen kokemukset sen sijaan tuottavat dopamiinia. Näiden kahden aineen tasapaino elimistössä vaikuttaa koiran hyvinvointiin aivan kuin ihmisilläkin. Kortisolin erityksen lisääntyessä muidenkin stressihormonien eritys kasvaa ja oppiminen vaikeutuu esimerkiksi keskittymisvaikeuksien kautta.

Ahdistuksen aiheuttamat muutokset hermostossa ja eläimen ja sen hoitajan välisissä suhteissa:

  • Hermoyhteydet vaurioituvat, vapautuu kortisolia, joka suurina määrinä erittyessään tappaa hermosoluja. Tämä vaikuttaa voimakkaasti kehittyviin aivoihin.
  • Stressistä ja reaktiivisuudesta tulee käytösmalli, joka vahingoittaa hermoston toimintaa, erityisesti vagus- eli kiertäjähermoa.
  • Vaikutukset ruoansulatukseen, immuunipuolustukseen, ahdistuksen tasoon. Elämän ensimmäisten kuukausien stressi käytännössä myrkyttää eläimen.

Pidemmän ajan kuluessa vaikutukset näkyvät myös sosiaalisissa suhteissa. Koiran jättäminen vinkumaan tai ulvomaan aiheuttaa terveys- ja käytösongelmia, ahdistusta ja pelkoja. Käytösmallit voivat myös periytyä seuraaville sukupolville. Opettamalla (ehdollistamalla) koira odottamaan, ettei sen tarpeita tyydytetä, aiheuttaa koiralle epätoivon tunteita, agressioita ja tarvetta vaatia asioita kovaan ääneen. Koira tuntee todennäköisesti voimakasta epävarmuutta koko loppuikänsä. Myös pentuna saadun hoivan määrä vaikuttaa tutkimusten mukaan koiran geeneihin. Perimä vaikuttaa käytökseen lisäten riskiä käyttää tiettyjä toimintamalleja. Vähän hoivaa emoltaan saanut pentu ahdistuu todennäköisesti helpommin kuin paljon hoivaa saanut. Tarpeiden tyydyttymättömyys aiheuttaa epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta.

Mahdollisimman pysyvä innostunut mielentila ja taipumus asioiden etsimiseen on koiran kannalta paras. Koira pysyy ”flowssa”, jos sitä kannustetaan itsenäisyyteen ja tulokselliseen ongelmanratkaisuun. Silloin koiran ahdistus vähenee ja koira alkaa ottaa vastuuta omasta käytöksestään.

Tavoitellaan siis:

  • stressin ja ahdistuksen vähenemistä
  • valinnanmahdollisuuksien lisääntymistä
  • hyvien ja turvallisten valintojen todennäköisyyden lisääntymistä
  • ympäristön järjestämistä niin, että koira pystyy tekemään hyviä valintoja

Kouluttamistilanteissa kannattaa aina miettiä, mitä koiran pitäisi tehdä poiskoulutettavan käytöksen sijasta ja pyrkiä ohjaamaan koiraa sitä kautta. Ympäristöä tai tapoja muuttamalla koiraa voidaan auttaa tekemään parempia päätöksiä. Kouluttaminen kannattaa tehdä vahvistamalla toivottuja vaihtoehtoisia käytöskaavoja. Tämä auttaa koiraa oppimaan itsesäätelyä ja rauhallista suhtautumistapaa asioihin.

”With the use of fMRI and cognitive learning experiments we have been able to successfully prove with experiments that dogs feel emotion and less motivated when they are exposed to hand signals (negative cue), No reward markers and lost opportunity markers.” (suora lainaus) [Artikkelista ei käy ilmi, ketkä] ovat ottaneet toiminnallisia magneettikuvia ja tehneet kognitiivisia oppimiskokeita ja todenneet, että koira on tunteellisempi ja vähemmän motivoitunut, jos ohjaaja käyttää käsimerkkejä, Ei palkintoa-merkkejä tai Menetetty mahdollisuus-merkkejä.

Kannattaa reagoida ennen kuin koira ahdistuu. Merkit voi oppia tunnistamaan koiraa tarkkailemalla. Kun ahdistuminen on tullut tavaksi, kaavaa on enää vaikea muuttaa. Ahdistus voi myös kertautua ja aiheuttaa lisäongelmia, kuten altistaa eroahdistukselle.

Koira ei uusimpien tutkimusten mukaan yritä hallita ulvomalla ihmisiä, vaan itseään. Kun eläin ilmaisee huonoa oloa, se kertoo tarpeiden tyydyttymättömyydestä. Elekielen tulkitseminen ja sen mukaan toimiminen vaatii ihmiseltä suurta myötäelämisen kykyä ja stressinsietoa sekä ymmärrystä eläimen tarpeiden tyydyttämisestä. Eläimen koko hyvinvointi on kiinni siitä, miten ihminen sitä ymmärtää.

 

Lopuksi linkkejä tieteellisiin teksteihin, joihin alkuperäisessä artikkelissa viitattiin.

Panksepp et al (limbinen järjestelmä)

Ferber, Weissbluth and Schafer 1880 (cry it out- ajattelu)

John Watson 1920 (vastasyntyneet)

Meaney 2001 (hoivan avulla päälle kytkeytyvät geenit)

“What do you want the animal to do instead”, Dr Susan Friedman

Dr Karen Overall (Relaxation protocol)

Rauhoittavat signaalit 4 /20: Katse

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä.

P1070528
Pipa haluaisi olla rauhassa eikä kuvattavana

Koira ei pidä siitä, että sitä katsotaan läheltä suoraan silmiin. Toiset voivat kokea tuijotuksen myös uhkaavana. Silmien siristäminen ja katseen sivuun kääntäminen ovat rauhoittavia signaaleja, joita koira käyttää halutessaan katsoa toista, muttei vaikuttaa uhkaavalta. Ihminen voi siristellä tai vilkuilla silmäkulmastaan, kun opettaa koiralle katsekontaktia. Silloin koira ei  koe harjoitustilanteita ahdistavina.

Hyvä esimerkki katseen tärkeydestä on tilanne, jossa koira tuijottaa ulkoiluttajaa kakatessaan. Koira ei suinkaan häpeä tekoaan, mutta voi olla ahdistunut siitä, että ihminen seuraa tapahtumaa. Koira on myös puolustuskyvytön kakatessaan, joten ymr

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Pohdintaa yhteisestä linjasta

Kävimme tänään taas koirien ilmoilla metsässä. Siellä kanssamme oli Milo ja toinen nuori koira, jotka leikkivät innoissaan keskenään.

P1080142

Kaverini kanssa pohdimme sitä, miksei Milon kanssa leikkinyt neljän kuukauden ikäinen suomenlapinkoira tullut kertaakaan ihmistensä luo kutsuttaessa. Muut koirat noudattivat kutsua Mustin (keksitty nimi) sijasta 🙂

Olin kävellyt Mustin ja ihmistensä perässä lyhyen matkan ja huomannut, ettei Mustin ihmisillä ollut yhteistä linjaa koiraa ohjatessa. Kaverini huomautti myös, ettei ihmisen kannattaisi pyytää koiralta anteeksi, jos tämä ei kuuntele. Kolmas huomiomme oli, etteivät Mustia selvästikään kiinnostaneet ihmisillä olleet namit.

Jäin miettimään, mitä tapahtuukaan sitten, kun koira kasvaa isoksi eikä edelleenkään tottele komentoja. Ihmisille oli myös tulossa vauva muutaman kuukauden päästä.

baby-1435548
Karhunkoira …eikun karhunpoika

Koiran ihmisten kannattaa sopia tarkasti sanat ja eleet, joita käytetään koiraa ohjatessa. Koiran saadessa kotona ja lenkillä jatkuvasti ristiriitaista ohjeistusta, se ei opi ymmärtämään mitä ohjaaja siltä odottaa missäkin tilanteessa. Koira myös hämmentyy, koska ei opi mitä tietty sana tai ele tarkoittaa.

Esimerkki: Herra Käpälän kanssa olemme sopineet tiettyjen äänten käyttämisestä koirien ohjauksessa: kielellä tehtävä naksaus tarkoittaa kehua, huulilla tehtävä maiskautus on huomioääni. Kun opettelimme itse käyttämään niitä ja välillä unohtui, miten päin äänten käytöstä olikaan sovittu, koirista kyllä asian huomasi… Kaverit olivat levottomampia ulkona ja sisällä. Kun komentoäänet oli saatu kohdalleen, tilanne rauhoittui hiljalleen.

salama
Pipa the salama

Vaikka koiran kouluttamisessa käytettäisiinkin positiivista vahvistamista laumaperiaatteiden sijaan, koiralta ei kuitenkaan ole tarpeen pyytää anteeksi. Koira oppii nopeasti, että ohjaaja on epävarma ja toimii silloin itse parhaaksi katsomallaan tavalla: ei suinkaan tule luokse vaan jatkaa leikkimistä. Anteeksi-sanalla sinänsä ei ole merkitystä, vaan ihmisten äänensävyllä ja eleillä.

Esimerkki: Toisen koiran ohitustilanne. Jos ulkoiluttajalla ei ole valmiiksi miettyä toimintatapaa, Musti kyllä vaistoaa sen ja on itsekin epävarma. Jos taas Mustin kanssa on harjoiteltu ”ohi”-komentoa sekä tapaa lähestyä toista koiraa, kohtaamistilanne todennäköisesti sujuu rauhallisemmin.

524

Kun koulutuksessa on käytössä nameja, joista koira todella pitää, koira on motivoitunut oppimaan. Jos taas namit ovat samantekeviä, koira pitää opeteltavia komentojakin samantekevinä. On kannattavaa etsiä kokeilemalle joku koiralle todella suuri herkku, jota koira saa ainoastaa erikoistilanteissa.

Esimerkki: Monet koirat pitävät teollisia valmisteita eli nakkeja, makkaroita, valmislihapullia ja juustoa suurina herkkuina. Näitä ei kannata käyttää jokapäiväisissä tilanteissa, vaan ainoastaan pieninä määrinä paikoissa, joiden tiedetään olevan Mustille stressavia: esimerkiksi koiranäyttelyssä, eläinlääkärissä tai vilkasliikenteisissä paikoissa.

cheese-1460387

Rauhoittavat signaalit 3 /20: maan haistelu

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Voit myös itse kommunikoida koirasi kanssa signaaleilla, joita koira käyttää: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä.

Koira nuuskii usein maata haistellakseen tarkemmin havaitsemiaan hajuja, mutta myös ollessaan epävarma. Pään liike voi olla nopea tai hitaampi, eikä koira muita rauhoitellessaan välttämättä laske kuonoaan maahan asti. Eron haistelun ja rauhoittelun välillä huomaa tarkkailemalla koiran silmiä: haistellessaan koira katsoo maahan, rauhoittavaa signaalia käyttäessään taas vilkuilee ympäristön tapahtumia.

11822674_10153108466948995_1418459024109507163_n
Kaksi Pipaa?!? Ei, vaan Pipa ja Annie.

Lähde: Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit

Krokotiili vaanii

… eli olipa kerran ylivaltaa tavoitteleva naaras.

Pipa haluaa huomiota ja yrittää siksi usein saada Mikin lähtemään pois paikaltaan, jotta saisi ihmiseltä hellyyttä Mikin sijasta. Ihmisten tehtäväksi jää niissä tilanteissa mennä väliin rauhoittamaan tilanne: Pipalla ei ole oikeutta karkottaa kaveria. Eikä louskuttaa leukojaan tai väläytellä hampaitaan, jos ei saa mitä haluaa.

P1070782

P1070783Pipa vaanii krokotiilin lailla tilaisuutta. Rento olemus on hämäystä: krokotiili on aina valppaana.