Koiran lihasmanipulaatiohoitokysely 2016

Koirafysioterapiakyselyn 17.-19.12.2016 vastaukset

Katso pelkät kuvat tuloksista täältä.

Kyselyn tausta-ajatus ja tarkoitus

massage-1790063_960_720
Kuka manipuloi ketä?

Kyselyn tarkoitus oli olla suuntaa antava, joten sen kesto oli lyhyt. Halusin kartoittaa sosiaalisesta mediasta aktiivisimmin vertaistukea ja tietoa etsivien koiranomistajien kokemuksia ja mielipiteitä. Rajoitin mahdollisten vastaajien määrää julkaisemalla kyselyn vain Facebookissa.

Muokkasin kyselyä saamani palautteen mukaan sen kestäessä, joten osaan kysymyksistä eivät kaikki valitettavasti päässeet vastaamaan. Alla erittelen kyselyssä tapahtuneet muutokset. Vastaajien määrät näkyvät kuvista.

Linkin kyselyyn julkaisin Facebookissa seuraavissa ryhmissä:
Koiran lihaksisto & Liikkuminen (17.12.)
Koiran nivelrikko (17.12)
Sekarotuiset kunniaan! (17.12.)
Rescuekoirien käyttäytyminen ja koulutus (17.12.)
Koirat (18.12.)

Valitsemissani ryhmissä tietoa jaetaan kokemukseni mukaan aktiivisesti ja keskustelun sävy pyritään pitämään positiivisena. Tämä näkyi kyselyni tuloksissa: kyselyyn osallistujat halusivat kertoa yksityiskohtia ja ilmaista mielipiteensä myös avointen kysymysten kautta. Monella vastaajalla on paljon tietoa koiransa hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Koirat-ryhmässä jaoin kyselyn vasta myöhemmin, koska siellä on paljon ei-aktiivisia jäseniä.

Kyselyn tulokset

En löytänyt tapaa jakaa graafinen esitys verkon kautta, joten lisäsin tänne vain tulosten grafiikan leikkaa-liimaa-askartele-periaatteella. Teksti on pitkä, lisäsin kuvat tekstin joukkoon.

Pelkät kuvat silmäilemällä saat nopeasti käsityksen vastauksista. Katso pelkät kuvat täältä.

Alla on yksityiskohtainen sanallinen yhteenveto tuloksista, lopussa tulosten ei-niin-tieteelliset päätelmät 🙂

Hoitomuotokysymykset (1, 2, avoin 3)

hoitomuotoVastaajat olivat käyttäneet vaihtoehdoista eniten koirahierojan (60%), toiseksi eniten fysioterapeutin (48%)ja kolmanneksi eniten osteopaatin (31%) palveluita. Osa täsmensi, että hoito oli saattanut olla myös akupunktiota, joka ei ole manipulaatiohoitoa. Aluksi ”Mitä hoitomuotoa käytit”-kysymyksessä oli mahdollista valita vain yksi hoitomuoto: muutin kysymyksen parin tunnin päästä kyselyn alkamisesta niin, että oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Kiropraktikon (2%) lisäsin vaihtoehdoksi vasta 18.12, joten suurin osa heidän palveluitaan käyttäneistä lienee valinnut kohdan ”Muu” (16%). Muu-kohdassa ovat myös esimerkiksi jäsenkorjaaja ja akupunktiohoitaja. Vastausprosentti on 157, joten puolet vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli käyttänyt kahdenlaisia palveluita.

hoitomuoto2Suurin osa vastaajista oli valinnut hoitomuodon joko oman aiemman kokemuksen (57%)tai luotettavan suosittelijan (49%) perustella. 13% oli valinnut palvelun sähköisen verkkohaun perusteella, 6% halunnut vain kokeilla toimiiko hoito. Muun syyn oli valinnut 13% vastaajista. Tämänkin kysymyksen vastausmuotoa muutin saamani palautteen perusteella: aluksi oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto, myöhemmin useampi. Muu-kohtaan ei valitettavasti voinut teknisistä syistä saada täsmennystä ”Mikä?” Vastausprosentti oli 137, joten kolmannes vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli valinnut kaksi syytä.

Vastaajien mukaan heidän koiransa ovat käyneet manipulaatiohoidossa usein eläinlääkärin suosituksen perusteella. Toisaalta koiranomistaja itse on ollut usein myös aktiivinen viemään koiransa hoitoon oma-aloitteisesti. Aktiivisten koirien omistajat vaikuttavat ymmärtävän koiran lihashuollon merkityksen erityisen hyvin. Erilaisista nivelongelmista kärsivien koirien omistajat vaikuttavat lisäksi hakevan aktiivisesti koiralleen muutakin kuin lääkehoitoa. Moni koiranomistaja haluaa koiransa käyvän lisäksi säännöllisesti tarkastuksessa koiran anatomian hyvin tuntevalla ammattilaisella. Erittäin suosituksi vastausten mukaan osoittautui useamman eri hoitomuodon yhdistäminen, esimerkiksi käyminen hierojalla useammin ja osteopaatilla tai akupunktiossa harvemmin. Myös hinta vaikutti hoitomuodon valintaan: hieroja tuli vastausten mukaan edullisimmaksi. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että hieroja ei välttämättä osannut auttaa ja seuraava käynti olikin fysioterapeutilla.

Hoitajan valinta (avoin kysymys 4)

Hoitajan valinnassa painavat vastaajien mukaan ylivoimaisesti eniten suositukset ja omat hyvät kokemukset hoitajasta. Kolmanneksi merkittäväksi yksittäiseksi seikaksi muodostui hinta. Myös hoitopaikan sijainti ja hoitoon pääsyn nopeus vaikuttivat vastaajien mukaan jonkin verran. Hyvän hoitajan luo ollaan toisaalta valmiita menemään vähän kauemmaskin.

Ennen hoitoa hoitajalle esitetyt kysymykset (5, avoin 6, 7)

kysymykset-hoitajalle

39% vastaajista kertoi esittäneensä hoitajalle kysymyksiä ennen hoitoa.

Kysymykset koskivat usein hoidon mahdollisia vaikutuksia, hoidon aikana tehtäviä toimenpiteitä (hoidon kulkua) ja hoitajan kokemuksia vastaavan hoidon tarpeessa olleista aiemmista asiakkaista. Kyselyn vastaajat olivat lisäksi kysyneet yleisiä koiralla todettuun sairauteen liittyviä asioita, kuten mahdollisia oireita. Osa vastaajista oli myös pyytänyt etukäteen saavansa kotihoito-ohjeita. Ennen hoitoa moni vastaajista oli pyytänyt hoitajaa kertomaan, missä kohdissa koiralla on lihasjännitystä tai jotain muuta huomioitavaa.

tieto

61% vastaajista kertoi saaneensa ennen hoitoa tarpeeksi tietoa, vain alle 4% oli sitä mieltä, että saatu tieto oli puutteellista. 35%:lle hoitotoimenpiteet olivat entuudestaan tuttuja.

Hoitajan ennen hoitoa esittämät kysymykset (8, avoin 9)

tieto2

95% vastaajista kertoi hoitajan halunneen koirasta tietoja etukäteen.

Hoitajan esittämät yleiset kysymykset keskittyivät keräämään tietoa koiran iästä, koosta, liikkumisen määrästä ja terveyshistoriasta. Terveyshistoriakysymykset koskivat mahdollisia aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä mahdollisia aiempia onnettomuuksia tai vammautumisia.

Yksilöllisemmät hoitajien tekemät kysymykset koskivat tietylle koiralle tyypillisiä asioita. Jos koiralla oli jokin todettu sairaus, hoitaja saattoi haluta tietoa sairauden oireista. Osa kysymyksistä koski koiran mahdollista lääkitystä tai ravintoa. Hoitaja halusi usein myös tietoja juuri sillä hetkellä ajankohtaisista oireista ja syystä tulla hoitoon.

Vastaajan hoitajalta saama tieto hoidon vaikutuksista (10)

tieto

74% vastaajista oli mielestään saanut hoitajalta riittävästi tietoa. 22%:lla oli hoidosta jo ennestään tarpeeksi tietoa. Alle 4% oli tyytymättömiä saamansa tiedon määrään.

Hoidon määrä ja ajankohta (kysymys 11, avoimet 12 ja 13)

jatkuva

Lisäsin kysymyksen ”Käykö koirasi jatkuvasti hoidossa sairauden oireiden tai niiden ennaltaehkäisyn vuoksi?” 18.12 iltapäivällä, joten vastauksia tuli yhteensä vain 12. Näistä vastaajista 75% kertoi koiransa käyvän säännöllisesti hoidossa.

Vuoden 2016 aikana hoitokertojen määrä vaihteli yhden ja tarkemmin määrittelemättömän välillä. Tarkkaa keskimääräistä käyntimäärää on mahdoton laskea, mutta arvioin sen olevan noin 12 kertaa vuodessa. 3-5 kertaa vuoden aikana hoidossa käyneiden määrä oli suuri, toisaalta osa koirista käy vastaajien mukaan säännöllisesti hoidossa 3-12 viikon välein. Monella vastaajalla oli useampi koira, joten hoitokertoja perhettä kohti tuli tietysti enemmän. Osa vastaajista kommentoi, ettei hoitokertojen määrällä ollut väliä, pääasia oli koiran hyvinvointi. Monella koiralle hoito lisäksi jatkuu edelleen.

Vastaajien koirien hoitojen kestossa vuonna 2016 oli myös suurta vaihtelua. Toiset koirat olivat käyneet hoidossa akuutin asian takia tietyn ajanjakson, toiset taas säännöllisin väliajoin koko vuoden ajan. Osa vastaajista kertoi koiransa tai koiriensa käyneen hoidossa jo useita vuosia. Moni vastaaja täsmensi lisäksi koiransa käyneen tietyssä hoidossa tietyn ajan ja toisessa tietyn ajan.

Hoidon hyöty koiralle (kysymykset 14 ja 17)

hyoty

98% vastaajista oli sitä mieltä, että koira olo hyötynyt hoidosta. 1% vastasi, että koira ei hyötynyt, mutta ohjattiin jatkohoitoon muualle.

jatkossa

Samaa hoitomuotoa käyttäisi jatkossakin 98% vastaajista.

Kotihoito-ohjeet (kysymykset 15, avoin 16)

kotihoito

87% vastaajista kertoi saaneensa koiralleen kotihoito-ohjeita. Suurin osa näistä oli vastaajien mukaan jumppa- tai venyttelyohjeita sekä ohjeita lihasten lämmittelyyn tai hierontaan. Pieni osa vastaajista tarkensi saaneensa ohjeet kirjallisina. Osa vastaajista oli saanut koiralleen myös ravinto-ohjausta. Kotihoito-ohjeiden taustalla vaikuttaa vastausten mukaan olleen kaksi ajatusta: joko ehkäistä hoidetun ongelman uusiutuminen tai ylläpitää koiran senhetkistä hyvinvointia.

Avoin kysymys (palaute ja muuta lisättävää, 18)

Osa vastaajista halusi tarkentaa saaneensa hoidoista hyötyä vaihtelevasti, vaikka oli vastannut koiransa hyötyneen hoidosta. Toisille koirille sopiva hoitomuoto oli löytynyt vasta kokeilemalla useaa eri hoitomuotoa ja hoitajaa. Palautteessa vastaajat kritisoivat sitä, että hinnan perusteella ei voi lainkaan päätellä laatua ja että vasta hoidossa käytyään tietää, sopiiko koiralle juuri kyseinen hoitaja.

Yhteenveto ja päätelmät

Kyselyn taustalla oli halu selvittää, mitä koiran manipulaatiohoitopalveluita aktiivisesti koiransa kanssa toimivat ihmiset ovat käyttäneet tai käyttävät ja kuinka paljon koirat ovat hyötyneet niistä. Etukäteen tiedossani oli, että hinta-laatusuhteessa on paljon parannettavaa, joten en tehnyt kysymyksiä siitä aiheesta.

Kaikista hoitojen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista huolimatta tuloksista näkyy, että koirat olivat pääsääntöisesti hyötyneet hoidoista. Hierojien palveluita vastaajat olivat käyttäneet eniten. Tämä johtuu luullakseni siitä, että hierojia on lukumääräisesti enemmän kuin muita hoitoja tarjoavia hoitajia.

Tuloksiin vaikuttaa ilman muuta se, että rajasin kyselyn niin sanottuihin koira-aktiiveihin, siis koiran terveydestä erityisen kiinnostuneisiin ihmisiin. Koiranomistajan koiran hoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tulosta huomattavastikin: kotihoito on todella tärkeää.

Rakenteeltaan kysely ei ollut aivan toimiva. Tarkoitukseni oli pitää kysely mahdollisimman lyhyenä, jotta siihen olisi helppo vastata. Palautteen perusteella tein kuitenkin päätelmän, että kyselyn olisi pitänyt olla laajempi. Päätinkin siksi uusia kyselyn myöhemmin toimivampana versiona.

Mainokset

Karen Webb: eläinrohtotietouskoulutus

Viime viikonloppuna brittiläinen Karen Webb piti koulutusta kouralliselle suomalaisia Helsingissä. Olin etuoikeutettu saadessani kuulua tuohon joukkoon: väsymyksestäni huolimatta halusin ahmia kaiken tiedon, jota kouluttaja jakoi viikonlopun aikana.

karenwebb2

Karen Webb on muun muassa koirien kouluttamisen ammattilainen, PDTE (Pet Dog Trainers of Europe):n sihteeri ja eläinrohtotietouden (oma käännös sanasta zoopharmacognosy) osaaja ja kouluttaja. Viimeksimainittu on Caroline Ingrahamin 30 vuoden aikana tekemien tutkimusten myötä kehittämä hoitomuoto koirille, kissoille ja hevosille.

Zoopharmacognosy-sana on muodostettu muinaiskreikan sanoista ’zoo’ (eläin), ’pharma’ (rohto, lääke) ja ’gnosy’ (tietous). Ingrahamin tutkimusten mukaan kaikille eläimille on evoluution myötä kehittynyt taito hoitaa itseään tai estää sairauksien kehittymistä parantavien kasvien avulla. Luonnossa eläimet syövät kasveja ja niiden sisältämiä eteerisiä öljyjä, leviä, savea ja luonnonmineraaleja. Eläintutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita näistä asioista ja tehneet tieteellisiä havaintoja ja tutkimuksia eläinten itselääkinnästä. Sisällä asuvilla eläimillä on myös taito lääkitä itseään, mutta ei pääsyä kaikkiin luonnosta löytyviin aineisiin. Siksi lemmikit tarvitsevat ihmisen apua.

Koulutuksessa oli puhetta siitä, että eteerisiä öljyjä on käytettävä varoen. Kuten monilla muillakin luonnonlääkkeillä, öljyillä on vaikutuksia muun muassa keskushermostoon, joten niiden käyttäjän on syytä tuntea mikä ainesosa öljyssä vaikuttaa, sen vaikutusmekanismit ja mahdolliset haittavaikutukset. Koulutuksessa esiteltyihin rohtoihin kuului muutama kymmenen eteeristä öljyä, kukkavesiä ja aromaattisia vesiä, tiettyjä viherjauheita ja öljyjä sekä muutama muu aine.

Jos koirilla on kyky lääkitä itseään (eli tunnistaa myrkylliset aineet), miksi koirat sitten syövät suklaata, myrkyllisiä viherkasveja tai puhdistusaineita? Tutkimuksissa on todettu, että koirat elävät nykyään erillään toisistaan, joten  vaikka tieto tiettyjen aineiden myrkyllisyydesta olisikin tiettyjen koirien geeneissä (menneisyydessä tapahtuneen oppimisen kautta), sitä ei ole kaikilla. Luonnoneläimillä myrkytyksiä ei ole tutkimuksissa todettu, toisin kuin lemmikkieläimillä.

Koulutuksessä esitellyt rohdot toimivat muodostaan ja käyttötavastaan riippuen hieman eri tavalla. Tuoksuvat aineet vaikuttavat eri tavoin riippuen siitä, haisteleeko (tuoksuhermopäätteet) koira niitä, vetääkö aineesta erittyviä molekyylejä henkeen (erittyminen limakalvojen läpi) tai kulkeutuvatko ne vomeronasaalielimen (sähköimpulssit) kautta aivoihin. Antamalla koiran haistella tuoksua voidaan tehokkaimmin parantaa koiran vointia: tuoksu vaikuttaa limbiseen järjestelmään, sitä kautta ikäviin kokemuksiin ja saa aikaan käytösmuutoksia vaikuttamalla alitajuntaan.

Myös ravintoainepuutteet korjaamalla koiran käytös voi muuttua. Koira osaa valita itselleen tarpeelliset aineet sisällä tarjotuista, kunhan aineet esitellään koiralle oikealla tavalla. Sama koskee tietysti muitakin aineita. Koirien itsehoitoperiaatteiden vastaista on länsimainen ajattelu, jonka mukaan eläimen kuuluu ottaa se lääke, jonka lääkäri on määrännyt, halusi tai ei.

Kouluttajan kokemusten mukaan itsehoidolla voidaan koiran käytöstä koskien saavuttaa toivottuja tuloksia tehokkaammin kuin millään muulla hoitomuodolla, oli vertailussa sitten käytöskoulutus, homeopatia tai jokin muu vaihtoehto.

Kouluttaja suositteli aiheesta erityisesti yhtä kirjaa: How animals heal themselves (Caroline Ingraham 2014).

Koiran stressiin reagoiminen (neurologinen näkökulma)

Luin kiinnostavan englanninkielisen artikkelin brittiläisen koirankoulutuspalveluja verkossa tarjoavan yrityksen sivulta. Päätin kääntää artikkelin tänne (ei suora käännös, osin referoitu: ei sisällä omia mielipiteitäni). En ole aiemmin tormännyt artikkeleihin tästä aiheesta, vaikka stressi on tutkittu ja kirjoitettu aihe. Artikkelissa käsitellään keskenkasvuisia koiria, mutta monet asiat pätevät yhtä lailla aikuisen koiran ollessa kyseessä.

Lisäsin linkkejä Wikipediaan tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi. Tekstin lopusta löydät linkkejä alkuperäisessä artikkelissa viitattuihin tutkimuksiin.

morebeding

Artikkelissa oli ajatuksia siitä, miksi esimerkiksi eroahdistuvaa koiraa ei pitäisi kouluttaa tavalla, joka aiheuttaa koiralle ahdistusta. Koiran luo pitäisi palata ennen kuin koira alkaa ilmaista ahdistustaan raapimalla ovea, ulvomalla tai muulla juuri sille koiralle tyypillisellä tavalla.

Edelleen moni ajattelee, että koiranpennun (tai lapsen) luo kannattaa mennä vasta, kun koira on lopettanut vinkumisen. Tällä tavalla toimimalla koira saattaa tuntea itsensä hyvin ahdistuneeksi. Asian ymmärtämisessä auttaa itsensä kuvitteleminen koiran sijaan: miltä itsestä tuntuisi, jos olisi hätääntynyt ja ilmaisisi sen, eikä kukaan ympärillä reagoisi asiaan mitenkään. Koiran tapauksessa ahdistusta lisää se, että koira luottaa omaan hyvään ihmiseensä varauksetta. Koiralle on käsittämätöntä, miksiei ihminen olekaan valmis hädässä auttamaan.

Pitkät ahdistuksen hetket aiheuttavat tutkimusten mukaan koiralle peruuttamatonta vahinkoa. Tunteita käsittelevään hermoston limbiseen järjestelmään voi tulla vaurioita. Koiraa koulutettaessa on tärkeää, että koira pystyy tekemään asioita, joita siltä odotetaan. Jos koira ei ymmärrä, mitä pitäisi tehdä tai tehtävä on liian vaikea, koira ahdistuu ja kortisolin tuotanto lisääntyy. Onnistumisen kokemukset sen sijaan tuottavat dopamiinia. Näiden kahden aineen tasapaino elimistössä vaikuttaa koiran hyvinvointiin aivan kuin ihmisilläkin. Kortisolin erityksen lisääntyessä muidenkin stressihormonien eritys kasvaa ja oppiminen vaikeutuu esimerkiksi keskittymisvaikeuksien kautta.

Ahdistuksen aiheuttamat muutokset hermostossa ja eläimen ja sen hoitajan välisissä suhteissa:

  • Hermoyhteydet vaurioituvat, vapautuu kortisolia, joka suurina määrinä erittyessään tappaa hermosoluja. Tämä vaikuttaa voimakkaasti kehittyviin aivoihin.
  • Stressistä ja reaktiivisuudesta tulee käytösmalli, joka vahingoittaa hermoston toimintaa, erityisesti vagus- eli kiertäjähermoa.
  • Vaikutukset ruoansulatukseen, immuunipuolustukseen, ahdistuksen tasoon. Elämän ensimmäisten kuukausien stressi käytännössä myrkyttää eläimen.

Pidemmän ajan kuluessa vaikutukset näkyvät myös sosiaalisissa suhteissa. Koiran jättäminen vinkumaan tai ulvomaan aiheuttaa terveys- ja käytösongelmia, ahdistusta ja pelkoja. Käytösmallit voivat myös periytyä seuraaville sukupolville. Opettamalla (ehdollistamalla) koira odottamaan, ettei sen tarpeita tyydytetä, aiheuttaa koiralle epätoivon tunteita, agressioita ja tarvetta vaatia asioita kovaan ääneen. Koira tuntee todennäköisesti voimakasta epävarmuutta koko loppuikänsä. Myös pentuna saadun hoivan määrä vaikuttaa tutkimusten mukaan koiran geeneihin. Perimä vaikuttaa käytökseen lisäten riskiä käyttää tiettyjä toimintamalleja. Vähän hoivaa emoltaan saanut pentu ahdistuu todennäköisesti helpommin kuin paljon hoivaa saanut. Tarpeiden tyydyttymättömyys aiheuttaa epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta.

Mahdollisimman pysyvä innostunut mielentila ja taipumus asioiden etsimiseen on koiran kannalta paras. Koira pysyy ”flowssa”, jos sitä kannustetaan itsenäisyyteen ja tulokselliseen ongelmanratkaisuun. Silloin koiran ahdistus vähenee ja koira alkaa ottaa vastuuta omasta käytöksestään.

Tavoitellaan siis:

  • stressin ja ahdistuksen vähenemistä
  • valinnanmahdollisuuksien lisääntymistä
  • hyvien ja turvallisten valintojen todennäköisyyden lisääntymistä
  • ympäristön järjestämistä niin, että koira pystyy tekemään hyviä valintoja

Kouluttamistilanteissa kannattaa aina miettiä, mitä koiran pitäisi tehdä poiskoulutettavan käytöksen sijasta ja pyrkiä ohjaamaan koiraa sitä kautta. Ympäristöä tai tapoja muuttamalla koiraa voidaan auttaa tekemään parempia päätöksiä. Kouluttaminen kannattaa tehdä vahvistamalla toivottuja vaihtoehtoisia käytöskaavoja. Tämä auttaa koiraa oppimaan itsesäätelyä ja rauhallista suhtautumistapaa asioihin.

”With the use of fMRI and cognitive learning experiments we have been able to successfully prove with experiments that dogs feel emotion and less motivated when they are exposed to hand signals (negative cue), No reward markers and lost opportunity markers.” (suora lainaus) [Artikkelista ei käy ilmi, ketkä] ovat ottaneet toiminnallisia magneettikuvia ja tehneet kognitiivisia oppimiskokeita ja todenneet, että koira on tunteellisempi ja vähemmän motivoitunut, jos ohjaaja käyttää käsimerkkejä, Ei palkintoa-merkkejä tai Menetetty mahdollisuus-merkkejä.

Kannattaa reagoida ennen kuin koira ahdistuu. Merkit voi oppia tunnistamaan koiraa tarkkailemalla. Kun ahdistuminen on tullut tavaksi, kaavaa on enää vaikea muuttaa. Ahdistus voi myös kertautua ja aiheuttaa lisäongelmia, kuten altistaa eroahdistukselle.

Koira ei uusimpien tutkimusten mukaan yritä hallita ulvomalla ihmisiä, vaan itseään. Kun eläin ilmaisee huonoa oloa, se kertoo tarpeiden tyydyttymättömyydestä. Elekielen tulkitseminen ja sen mukaan toimiminen vaatii ihmiseltä suurta myötäelämisen kykyä ja stressinsietoa sekä ymmärrystä eläimen tarpeiden tyydyttämisestä. Eläimen koko hyvinvointi on kiinni siitä, miten ihminen sitä ymmärtää.

 

Lopuksi linkkejä tieteellisiin teksteihin, joihin alkuperäisessä artikkelissa viitattiin.

Panksepp et al (limbinen järjestelmä)

Ferber, Weissbluth and Schafer 1880 (cry it out- ajattelu)

John Watson 1920 (vastasyntyneet)

Meaney 2001 (hoivan avulla päälle kytkeytyvät geenit)

“What do you want the animal to do instead”, Dr Susan Friedman

Dr Karen Overall (Relaxation protocol)