Samat säännöt kaikille?

Viime kuukausien aikan olen lukenut uutisia siitä, kuinka koirien määrä on viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on hyvä uutinen varsinkin kaikille niille koirille, jotka ovat saaneet loppuelämän kodin sen jälkeen, kun ne on edellisestä kodista heitetty tienlaitaan tai roskikseen tai jätetty yksin kuolemaan hitaasti kidutuksen jälkeen. Se on hyvä uutinen myös niille ihmisille, jotka ovat kaivanneet kumppania ja jotka ovat valmiita panostamaan koiransa hyvinvointiin aidosti.

Olisin kuitenkin huolissani tietyntyyppisistä ihmisistä (ja koirista), joita näen lähes päivittäin omien koirien kanssa lenkillä käydessäni. Niistä ihmisistä, jotka eivät osaa tulkita koiransa eleitä. Erityisesti heistä, jotka pitävät omaa ja varsinkin toisen koiraa toisen luokan kansalaisena, vähempiarvoisena, mutta myös heistä, joilla on yksinkertaisesti liian vähän tietoa. Molemmat ilmiöt näkyvät selvästi ulkona liikkuessa.

Esimerkkejä muita huomioon ottamattomasta käytöksestä

ihmissusiIhminen kävelee juuri sitä reittiä, mitä on ennenkin mennyt, huolimatta vastaantulijoista tai esteistä. Huutelee ilkeyksiä toisille omasta mielestään “huonosti käyttäytyville” koirille. Saattaa kiskoa koiraa hihnassa selvästi vihaisena. Antaa agressiiviseen sävyyn, joskus kirosanojen kera palautetta “tiellään” oleville ihmisille. Usein näiden muille huutelijoiden koirasta näkee jo kauas, että se pelkää läheistä ihmistään ja ”liehittelee” (rauhoittava signaali, joka kertoo koiran kokevan tilanteen ahdistavana) tätä. Silloin tiedän heti, että koira on kotonaan alistetussa asemassa, ei niinkään perheenjäsen.

Huomioon ottamaan kieltäytymisen syy saattaa olla esimerkiksi ihmisen apaattiseksi muuttava mielialalääkitys tai yleinen agressiivisuus ihan kaikkia kohtaan. Varsinkin jälkimmäinen ilmiö on hyvin havaittavissa sekä liikenteessä että somekeskusteluissa.

Toinen koirani on oppinut tunnistamaan tietyt yksittäiset ihmiset jo kaukaa. En nimittäin usko, että se haukkuu koirille, vaikka tilanne siltä näyttääkin. Jos koira liikkuisi jonkun toisen ihmisen kanssa, reaktiota tuskin tulisi. Yksi Pipan “pahimmista vihollisista” on ilmeisesti mielenterveysongelmista kärsivä pienen koiran omistaja. Hän on ei koskaan väistä meitä – me väistämme aina häntä. Jos muu ei ole mahdollista, käännymme kävelemään tulosuuntaan. Hän jatkaa aina matkaansa suoraan, vaikka varmasti tietää kohdatessamme saavansa haukkuryöpyn vastaansa. Hän ei ota mitään vastuuta vieraassa koirassa ehkä aiheuttamastaan reaktiosta: alkuaikoina kohdatessa hän vain huusi vihaisena “vie tuo koirasi pois” ja jatkoi matkaansa suoraan kohti. Koiransa hän piti lyhyessä hihnassa, ettei koirakaan voinut väistää. Tuollainen käytös nostaa aina omat karvani pystyyn 😉

Peittelemättömän agressiivinen käytös koiraa kohtaan on onneksi harvinaisempaa. Hollannissa asuessani kohtasin sitä useammin kuin Suomessa. Siellä raiteen vastakkaisella puolella seisova koirien vihaaja saattoi metroa odottaessamme yrittää sokaista koirani lasersäteellä. Suomessa vihaaminen on kierompaa: jätetään maahan myrkytettyä tai piikeillä varustettua ruokaa. Vain harvoin kukaan alkaa räyhätä, että koirani on väärässä paikassa väärään aikaan.

Esimerkkejä tiedon puutteesta johtuvasta käytöksestä

Ihminen kävelee suoraan koiran lähtiessä kiertämään vastaantulijaa kauempaa, ei kiinnitä huomiota koiran luimuun meneviin korviin tai hidastuvaan kävelyvauhtiin. Puhuu ehkä puhelimessa tai on muuten vaan omissa ajatuksissaan. Kiskoo koiraa liikkeelle tämän hidastaessa tai pysähtyessä. Kiskaisee hihnasta voimakkaasti, jos koira ei toimi kuten “pitäisi”. Nämä johtuvat yleensä tiedon puutteesta.

Riskialtteinta tiedonpuutetta on kuitenkin toimia tyylillä “olen tasa-arvoisempi kuin muut” ja pitää koiraa vapaana lenkkeillessä paikassa, jossa liikkuu muita koiria. Vaikka oma koira olisi kuinka kiltti, vastaan tuleva koira voi esimerkiksi puolustaa ulkoiluttajaansa vapaana olevaa koiraa vastaan. Silloin voi käydä huonosti sekä ihmisille että koirille.

Muutama koiraihminen on viimeisen parin viikon aikana kertonut minulle, että toisinaan koiraansa vapaana pitäviä ihmisiä on vaikea saada ymmärtämään, että hihnassa oleva koira saattaa tuntea uhkaa vapaana olevan taholta ja puolustautua, jos toinen tulee liian lähelle. Ja että silloin vastuu tapahtuneesta on vapaana olleen koiran ulkoiluttajalla. Raatelun kohteeksi joutuminen on koiralle aina traumaattinen kokemus, josta koira saattaa kärsiä loppuikänsä.

Koiraihmisen peruskoulutus?

Yhtenä viime vuosien koirakeskustelun aiheena olleen ”koira-ajokortin” eli koiraihmisen peruskoulutuksen suorittamisessa olisi tietyt hyvät puolensa. Silloin koiran kanssa asuvilta ja sen kanssa liikkuvilta edellytettäisiin tiettyjä perustietoja, joissa nykyään on puutteita. Eri asia tietysti on, kerrottaisiinko kaikkien osallistumista edellyttävässä koulutuksessa riittävästi koirien elekielestä. Eleiden tulkintataito vaatii kuitenkin aluksi sitoutumista tiettyyn koiraan ja tutustumista juuri sille ominaisiin reaktioihin, vaikka kenen tahansa syventävää tietoa haluavan koiraharrastajan onkin mahdollista opetella koirien ”yleiskieli”.

Mainokset

Rauhoittavat signaalit 19 ja 20 /20: Pentumainen käytös ja merkkaaminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaalien opettelu kannattaa aloittaa rauhallisena hetkenä sisällä tutussa ympäristössä, jolloin koira todennäköisimmin käyttää vain yhtä signaalia kerrallaan. Tällä tavalla oman koiran käyttämät signaalit tulevat vähitellen tutuiksi. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Pentumainen käytös:

Aikuisetkin koirat saattavat käyttäytyä pentumaisesti, esimerkiksi olla hyvin vilkkaita tai tuijottaa suurin viattomin silmin häntää ja samalla jopa koko takapuolta heiluttaen. Toiselle aikuiselle koiralle pennun käyttämät signaalit kertovat, ettei niitä käyttävä koira ole uhka.

Miki käytti tätä signaalia paljon nuorempana. Koko takapuoli heiluu edelleen toisinaan Mikin ollessa todella innostunut jostain, Miki ei niinkään enää käytä sitä rauhoittavana signaalina.

dogy-1524424

Merkkaaminen:

Merkkailu voi reviirin merkitsemisen lisäksi olla sosiaalista toimintaa tai johtua stressistä. Rohkeammat koirat merkkailevat enemmän silloin, kun läsnä on arempia koiria. Tästä voi päätellä, että merkkaaminen on myös rahoittava signaali. Koirat saattavat merkata myös silloin, kun eivät keksi muutakaan turvallista yhteistä toimintaa. Merkkaaminen ei siis ole pelkästään urosten hommaa.

Mikin ennätys samaan paikkaan pissaamisessa on 14 kertaa. Tämä tapahtui vuorotellen koiran kanssa, jota Miki ei ollut tavannut aiemmin, vieraassa paikassa. Vasta merkkaamisen jälkeen koirat nuuskivat toisiaan ja sen jälkeen kisailivat leikkisästi keskenään. Pipa taas vaikuttaa oppineen Mikiltä merkkaamisen taidon ja pissaa pidemmän lenkin aikana yleensä muutaman kerran, etsittyään ensin kiinnostavimmilta haisevat kohdat.

pissa

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 18 /20:Hymyileminen

Opettelemalla tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Hymyileminen

Koira saattaa hymyillä ollessaan tyytyväinen, toisaalta taas käyttää hymyä rauhoittavana signaalina. Koiran hymy on samankaltainen kuin ihmiselläkin: suupielet kääntyvät ylöspäin.

16.miki autossa
Hymyilyttää ja melkein nuolaisen huuliani 🙂

Miki hymyilee usein yrittäessään rauhoittaa tilannetta, yleensä silloin, jos ihminen tuo kasvonsa liian lähelle Mikin kuonoa. Hymyä voi välillä luulla irvistykseksi: hampaat näkyvät toisinaan.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 17 /20: Korvaava toiminta

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa.

Korvaava toiminta

Korvaava toiminta voi olla esimerkiksi maan nuuskimista, itsensä nuolemista tai rapsuttamista tai oman hännän tai jalan jahtaamista. Hämmentävässä tilanteessa koira voi tehdä mitä tahansa ensimmäisenä mieleen juolahtaakin pelottavan tilanteen välttämiseksi.

muutto 074
Lumessa on kiinnostavia hajuja silloin kun pitäisi mennä ihmisen luokse…

Miki nuolee paljon. Ahdistavan tilanteen, kuten kynsienleikkuun, Miki yrittää välttää nuolemalla mitä tahansa, johon yltää: leikkaajan kättä, peittoa, itseään, myös leikkureita. Ulkona sekä Miki että Pipa nuuskivat usein maata, kun eivät tiedä miten muuten toimia. Tämän Pipa on oppinut Mikiltä 🙂 Jos Pipa joutuu odottamaan liian kauan lenkille lähtöä, se alkaa jahdata omaa häntäänsä tai jalkaansa.

Hännän jahtaaminen voi tarpeeseensa nähden liian vähän aktivointia saavalla koiralla olla merkki stressistä: tekemisen puute saa aikaan korvaavan, pakkomielteisen toiminnan.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 16 /20: Muiden väliin asettuminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja.

Muiden väliin asettuminen

Kärjistyvän tilanteen välttämiseen riittää usein se, että joko koira asettuu kahden toisen koiran tai ihmisen ja koiran väliin. Koirat käyttävät tätä signaalia usein myös tulkitessaan kahden ihmisen joutuvan konfliktiin esimerkiksi halatessa tai kätellessä. Samoin koira voi tulla väliin huomatessaan vieraan koiran tai lapsen lähestyvän omistajaa. Ele tulkitaan usein mustasukkaisuudeksi, vaikkei se ole sitä.

Väliin asettuminen on koirien yleisimmin käyttämiä rauhoittavia signaaleita ja monessa tilanteessa todella tehokas keino estää tappelu tai haukkuminen. Vaikka koira olisi unohtanut, miten signaalia käytetään, se ymmärtää eleen merkityksen ihmisen tekemänä. Itse systemaattisesti signaalia käyttämällä voi vaikuttaa levottoman koiransa käytökseen.

P1040061
Miki asettui uhkaavalta vaikuttavan valokuvaajan (minun) ja Pipan väliin

Itse asetun usein Pipan ja toisen koiran väliin kun huomaan, että Pipa jännittyy koiran lähestyessä. Joskus tilanteen tosin rauhoittaa vain se, että Pipan ja toisen koiran välissä on esine, joka estää näköyhteyden. Ohitustilanteissa käytän pääasiassa kahta signaalia: väliin asettumista ja kaartamista kauempaa. Pipa on remmirähjä, joten Pipan mielestä oudon koiran ohittaminen pitäisi tapahtua mielellään vähintään 20 metrin päästä. Kaartamisen opettelu on kuitenkin vähentänyt rähjäämistä, varsinkin kun teen sen Pipan ollessa aina kaarteen kauemmassa reunassa.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 15 /20: Leikkiinkutsu

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja.

Leikkiinkutsu

Leikkiinkutsuasennossa koiran etujalat tai koko etuosa on maassa ja takapuoli pystyssä. Tätä elettä koira voi käyttää tavatessaan leikkisän koirakaverin tai ollessaan epävarma toisesta koirasta tai kohtaamastaan isosta eläimestä. Aikuinen koira voi myös mennä leikkiinkutsuasentoon halutessaan rauhoittaa pelokasta pentua. Toisinaan toinen koira vastaa menemällä samaan asentoon, toisinaan taas rauhoittumalla tai kääntymällä pois.

Ihminen voi vastaavasti asettua leikkiinkutsuasentoon liikuttamalla käsivarret alas taakse.

P1070488
Pipa reuhaa aina pesulta tullessaan

Pipa on leikkisä ja räjähtäväenerginen koira. Leikkimiseen Pipalla on lähes aina kiinnostusta ja leikkiinkutsuasento siksi päivittäisessä käyttössä sisällä ja ulkona. Pipa pitää pienistä lapsista ja kutsuu leikkiin usein myös juuri kävelemään oppineita lapsia. Aina Pipan kohtaamat koirat ja ihmiset eivät leikkiin lähde, vaikka Pipa jaksaa joskus kauankin yllyttää mukaansa juoksemaan. Pipa käyttää asentoa rauhoittavana eleenä yhtä usein kuin leikkiinkutsunakin.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 13 ja 14 /20: Hitaasti ja rauhallisesti liikkuminen ja kaartaen lähestyminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä.

Hitaasti ja rauhallisesti liikkuminen

Hitaat liikkeet rauhoittavat, kun taas nopeat hermostuttavat. Koira saattaa siksi hidastella tai pysähtyä kokonaan. Jos koira lenkillä ollessa hidastaa vaihtia, syynä voi olla toinen lähestyvä koira, pelottava paikka tai ihminen. Koiran hidastaessa pahin mahdollinen vaihtoehto on kutsua koiraa vihaisella tai kärsimättömällä äänellä: jos koira huomaa ulkoiluttajan olevan hermostunut, koira usein hidastaa entisestään vauhtia rauhoittaakseen myös ulkoiluttajaa.

Sama rauhoittava signaali hidastaa koiran oppimista niissä tilanteissa, joissa omistaja reagoi kärsimättömästi hitaasti käskyä tottelevaan koiraan. Vihaisesti komentamalla koira todennäköisesti hidastaa käskyn edellyttämää liikettä entisestään eikä tilanteen mahdollisesti kärjistyessä pysty lainkaan oppimaan siltä toivottua käytöstä. Koulutustilanteissa kouluttajan olisi syytä toimia aina rauhallisesti sekä puhua riittävän hiljaisella äänellä.

P1090620
Koirakaveri lähestyi Pipaa varoen ensimmäisellä kerralla

Kaartaen lähestyminen

Koirat lähestyvät toisiaan tyypillisimmin kaartaen. Siksi niitä suoraan lähesyvät ihmiset voivat koiran mielestä olla uhkaavia. Tätä signaalia käyttämällä voi opettaa koiran ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Yleensä koiran on luontaisten ominaisuuksiensa takia helpompi ohittaa toinen koira kiertämällä kauempaa kuin pysähtymällä ja odottamalla. Koira käyttää tätä signaalia myös silloin, jos menee ulkoiluttajan taakse piiloon. Kaartaen lähestymiseen voi ohitustilanteissa liittyä myös se, että koira katselee aivan muualle kuin pelottavaan kohteeseen.

Tämän signaalin käyttö on ihmisiltä erityisen suotavaa uusia koiria tavatessa. Jos koira ilmaisee hermostumisensa, kannattaa ensimmäisen kerran koiraa lähestyessään kävellä rauhassa ohi koiraa katsomatta, pysähtyä ja antaa koiran tulla luokse.

Yllä olevassa kuvasarjassa Pipa lähestyy vauhdilla kaartaen kahta koirakaveria, joiden agressiivisuudesta ei ollut ihan varma. Pipa käyttää tätä itselleen erittäin luontaista signaalia paljon, tarvittaessa myös leikkitilanteissa.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 12 /20: Silmien räpyttely

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä.

silmänisku
Joskus koira näyttää voivan myös iskeä silmää…

Silmien räpyttely voi olla rahoittava signaali. Monet koirat käyttävät tätä signaalia yhdessä muiden kanssa: esimerkiksi kääntävät pään poispäin tai kyljen kohti rauhoitettavaa kohdetta.

Pipalle silmien räpyttely on luonnollista ahdistuksen ilmaisua, huulien nuolemisen ohella. Mikillä taas korvat painuvat luimuun ja koira alkaa läähättää, jos olo tuntuu tukalalta.

Rauhoittavat signaalit 11 /20: Liehittely

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Voisi ajatella, että koira puhuu viittomakielellä sanojen sijasta. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska suurin osa ristiriitatilanteista johtuu ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Signaalien oppimisessa menee yleensä aikaa, joten aloita koirasi tarkkailu jo tänään. Opit päättelemään asioita koiran voinnista: tunnistamaan kivun merkit tai koiran ahdistuksen.

P1060601
PIPAN LEIKKIINKUTSU (LIEHITTELY)

Liehittely ei aina kerro koiran ilosta. Koira saattaa liehitellä myös armoa anovasti, kokiessaan tilanteen olevan ahdistava. Koira saattaa kohdistaa liehittelyn ihmiseen, itseensä tai toiseen koiraan pyrkien rauhoittamaan jotakuta näistä tilanteen mukaan. Liehittelyn tarkoituksen voi päätellä vain tarkkailemalla tilannetta ja muiden koirien ja ihmisten eleitä.

Pipa liehitteli minua kotiin tullessani muutamia kuukausia meille muutettuaan. Käytös kuitenkin muuttui, kun Pipa oppi tuntemaan uuden kotinsa ja perheensä. Nykyään Pipa liehittelee vain halutessaan leikkiä: ilmaisee  siis epämukavan olonsa muilla signaaleilla. Miki taas on yleensä koirajoukon vanhin ja arvonsa tunteva eikä koe tarpeelliseksi hyvitellä muita. Mikilläkin liehittely liittyy leikkiinkutsuun.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 10 /20: Tassun nostaminen

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Voisi ajatella, että koira puhuu viittomakielellä sanojen sijasta. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska suurin osa ristiriitatilanteista johtuu ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Signaalien oppimisessa menee yleensä aikaa, joten aloita koirasi tarkkailu jo tänään!

Koira voi käyttää tassujen tai tassun nostamista rauhoittavana signaalina. Eleen merkityksen saa pääteltyä ainoastaan seuraamalla ympäristön tapahtumia: koira saattaa nostella tassujaan myös halutessaan leikkiä.

Kuvasarja havainnollistaa signaalia: Pipan tassujen nostelu päättyi kuitenkin tässä tapauksessa haukkumuotoiseen leikkiinkutsuun.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit