Lyc

Olen jo muutaman kuukauden etsinyt syytä Pipanan ajoittaiselle agressiiviselle käytökselle ja keinoja muuttaa käytöstä. Agressiot murinan ja varoittamattoman hyökkäyksen muodossa ilmenivät aluksi ruoan puolustamisena koirakaverilta ja ovat sittemmin laajenneet myös paikan puolustamiseksi. Syy on ilmeisesti epävarmuus tai pelko. Onneksi Pipa ei ole kertaakaan purrut kovaa, vaikka onkin hyökännyt toisen (hyökkäyksen syytä ymmärtämättömän ja siitä täysin hämmentyvän) koiran niskaan kiinni.

aimävai
Aimävai?

Pipalla oli pitkään kipeä haava jalassa. Ulkona anturaan tuli viilto (ei tietoa mistä) ja vaikka sidoin haavan huolellisesti, sekä kantapäähän että nilkan etuosaan tuli haavat sidosten hankauksesta. Pipa myös luultavasti traumatisoitui haavan lisäksi myös hoitokaulurista, jota oli ajoittain pakko käyttää. Vielä pari viikkoa haavan parantumisen jälkeen Pipa käytti jalan suojana puuvillasukkaa, koska ilman sitä puolusti haavakohtaa agressiivisesti muilta. Sukkaa käyttäessä puolustusreaktiota ei tullut.

Pipalla on lisäksi ollut muutama epämiellyttävä kohtaaminen koirapuistossa, viimeksi vajaa viikko sitten urokset tappelivat Neiti Ihanaisesta verissäpäin. Pipa oli jo ennen tappelua korvat luimussa, mutta valitettavasti en lähtenyt silloin heti pois puistosta. Jäi kyllä huono omatunto siitä, etten uskonut, mitä koira minulle kertoo. Päätin, että jatkossa lähdemme aina heti pois ulkona sattuvista Pipaa ahdistavista tilanteista.

Homeopaatti Jaana Kolehmainen määräsi taannoin Pipalle Lycopodiumia käytettäväksi kolmen viikon ajan. Lääkkeen pitäisi auttaa koiraa, jolla ei ole johtavaa eikä alistettua asemaa ja jolla on itseluottamuksen puutetta sekä selvästi parempi olo ulkona kuin sisällä. Nuo kohdat sopivat Pipaan. Olemme noudattaneet hoito-ohjetta kohta viikon. Toivon, että Pipan epävarmuutta saisi vähennettyä lääkityksellä kotona tehtävien harjoitusten lisäksi.

Ainakin Pipa on alkanut oppia olemaan rauhassa öisin: meillä on projektina pitää koirat pois sängystä, koska Pipa alkoi puolustaa paikkaansa siellä ja murisi Herra Käpälälle. Olemme saaneet nukkua melko rauhassa sen jälkeen kun Herra Käpälä tuli kotiin 🙂 Välillä Pipa on käynyt rymistelemässä makuuhuoneen ovella olevaa porttia, mutta on mennyt takaisin nukkumaan, kun on varmistunut ihmisten olevan edelleen paikalla.

aimävai2
Äimävai? Eeeeeen tehnyt mitään.

Siitä on myös ollut apua, että koirat ovat muutaman viikon syöneet ateriansa eri huoneissa. Molemmilla on silloin aikaa syödä ruoka omaan tahtiin ilman pelkoa siitä, että toinen ehtii ensin.

Vielä kun saisin Pipan vähentämään rähisemistä ulkona: tietyt toiset koirat, rullalaudat, yllättäen kovaa lähestyvät pyöräilijät, auton peräkärryssä olevat veneet, oudonääniset rekat ym. aiheuttavat ”Hei, mä haluun jahdata tuota ja ajaa sen pois” -ilohaukun. Ei haukkumisessa mitään vikaa sinänsä ole, mutta Pipa käy selvästi ylikierroksilla noina hetkinä eikä pysty heti hiljentämään tahtia.

Siispä koulutus jatkuu.

Mainokset