Rauhoittavat signaalit 12 /20: Silmien räpyttely

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä.

silmänisku
Joskus koira näyttää voivan myös iskeä silmää…

Silmien räpyttely voi olla rahoittava signaali. Monet koirat käyttävät tätä signaalia yhdessä muiden kanssa: esimerkiksi kääntävät pään poispäin tai kyljen kohti rauhoitettavaa kohdetta.

Pipalle silmien räpyttely on luonnollista ahdistuksen ilmaisua, huulien nuolemisen ohella. Mikillä taas korvat painuvat luimuun ja koira alkaa läähättää, jos olo tuntuu tukalalta.

Mainokset

Roturace 2016 (Hyvinkää)

Osallistuimme tänä vuonna EGU:n järjestämään Roturaceen täysin blondilla joukkueella 😉

Roturace on kaikkien rotujen juoksukisa, joka järjestetään kesäisin Hyvinkään vinttikoiraradalla. Kisan suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna kilpailu oli kaksipäiväinen. Me olimme mukana minien sarjassa lauantaina 21.5.

Palkintosijoille emme päässeet, joten mestaruusputkemme päättyi. Paljon onnea voittajille! Oma sijoituksemme oli 11. (Roskaraketit). Ihan hyvä sekin, joukkueita oli kuitenkin sarjassamme 50. Ja jokainen osallistuja sai kisan perinteiden mukaan ruokapalkinnon 🙂

P1080848
(KUVAAN EIVÄT VALITETTAVASTI MAHTUNEET KAIKKI TULOKSET) Lähde Facebook, kisan sivu

Seuraavia kisoja varten treenauksen pitää olla tehokkaampaa: koska muutamaan viikkoon ennen kisoja emme Pipan kanssa tehneet muuta kuin hitaita lenkkejä Mikin nuuskuttaessa ja muutaman koirapuisto- ym. rallituksen, ei ihme, ettei kisapäivänäkään löydy vauhtia… Unohtuuhan Pipalta osa radalla juoksemiseen vaadittavista asioista vuodessa kuitenkin.

P1080956

Pipa oli innoissaan vieheestä, kuten tavallista. Radan vieressä kiihdytteli ja vahtasi. Aurinko paistoi sivusta, joten hyvää kuvaa oli vaikea saada koirasta, joka olisi halunnut kaivautua aidan ali radalle.

Seuraavan kerran menemme kisaamaan näillä näkymin taas Hyvinkäälle, Hurttahelpin FunRun on 5.6.

Osallistumme perinteisesti Roskaraketit-nimellä: kaverini puhuu usein kisoissa siitä, kuinka jonkun muun roskista on tullut mahtavia koiria, joka juoksevat kovaa.

Koirauimarannalla

P1080912
Miki kasteli sentään jalat ja mahan
P1080918
Pipa ylläriylläri kaivoi kuoppaa. Kasteli vain etutassujen varpaat, sitten totesi, että vesi on ihan nähty.

Kävimme Pitkäkosken lähellä olevalla Vetokannaksen uimarannalla Vantaalla. Siellä on ihmisten uintia varten tekojärvi (siis lampi) ja vähän matkan päässä Vantaanjoen varrelta paikka varattu sekä onkijoille että uimahalukkaille koirille. Vaikkei tietäisi tarkkaan, missä koirien ranta on, opasteiden avulla löytää kyllä perille.

Koirauimaranta oli niin jyrkkä, että minulla oli vaikeuksia päästä paljain jaloin terävien pikkukivien yli vedenrajaan, vedessä kävelemisestä puhumattakaan. Kylmä vesi ei minua haittaisi, mutta jos ranta jyrkkenee niin, että yhdellä kunnon askelella on reisiä myöten vedessä, siellä on hankala ohjata ei niin uimainnokasta koiraa.

Jos koira tarvitsee ohjausta, tuolle rannalle mukaan kannattaa ottaa itselle mukaan kengät, jotka jalassa voi kävellä veteen. Näköjään rannalla on ollut hienoa hiekkaa, mutta se on valunut sateen mukana jokeen. Ranta on kohdassa, jossa virtaus ei ole kova, mutta vesilelut lähtevät kuitenkin varmasti virran mukana, jos koira ei olekaan innokas niitä noutamaan.

P1080925
Kävimme samalla reissulla tietysti myös koskella

Rauhoittavat signaalit 11 /20: Liehittely

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Voisi ajatella, että koira puhuu viittomakielellä sanojen sijasta. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska suurin osa ristiriitatilanteista johtuu ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Signaalien oppimisessa menee yleensä aikaa, joten aloita koirasi tarkkailu jo tänään. Opit päättelemään asioita koiran voinnista: tunnistamaan kivun merkit tai koiran ahdistuksen.

P1060601
PIPAN LEIKKIINKUTSU (LIEHITTELY)

Liehittely ei aina kerro koiran ilosta. Koira saattaa liehitellä myös armoa anovasti, kokiessaan tilanteen olevan ahdistava. Koira saattaa kohdistaa liehittelyn ihmiseen, itseensä tai toiseen koiraan pyrkien rauhoittamaan jotakuta näistä tilanteen mukaan. Liehittelyn tarkoituksen voi päätellä vain tarkkailemalla tilannetta ja muiden koirien ja ihmisten eleitä.

Pipa liehitteli minua kotiin tullessani muutamia kuukausia meille muutettuaan. Käytös kuitenkin muuttui, kun Pipa oppi tuntemaan uuden kotinsa ja perheensä. Nykyään Pipa liehittelee vain halutessaan leikkiä: ilmaisee  siis epämukavan olonsa muilla signaaleilla. Miki taas on yleensä koirajoukon vanhin ja arvonsa tunteva eikä koe tarpeelliseksi hyvitellä muita. Mikilläkin liehittely liittyy leikkiinkutsuun.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Meille tuli koira

Silloin reilut kaksi vuotta sitten meille tuli käymään koira.

Se koira hyppäsi melkein heti sohvalle Mikin paikalle ja kävi nukkumaan. Ihan kuin olisi kotiinsa tullut. Sillä koiralla oli kiilloton, ohut turkki ja hereillä ollessa arkaileva käytös.

Kului viikko. Tuli soitto, että meidät Herra Käpälän kanssa on valittu koiran uudeksi kodiksi. Innolla lähdimme hankkimaan tarvikkeita koiraa varten. Parin viikon päästä koira muutti meille.

Se koira ei osannut heiluttaa häntää. Ei haukkunut.

Pakeni, jos ihminen yritti lähestyä. Paitsi jos ihmisellä oli ruokaa kädessään. Ei uskaltanut ottaa ruokaa kädestä, haisteli vain. Söi ruoan lattialta.

Pelkäsi ulkona lastenvaunuja. Rekkoja. Kovempia pamahduksia. Kovaäänisiä tai nopeasti liikkuvia ihmisiä. Kaikkea, missä on aukkoja: alta avonaisia portaita, viemärinkansia, säleikkösiltoja, porrasritilöitä. Myöhemmin kesällä rullalautoja. Pyöräilijöitä. Skoottereita.

Kolme kuukautta kului. Miki oppi, että uusi koira kuuluu kalustoon. Koira alkoi Mikin esimerkin mukaan heiluttaa häntää, ensin epävarmasti ja vuoden harjoituksen jälkeen jo uskottavasti 🙂 Koira oppi leikkimään rauhassa palloilla, joista oli pitänyt jo aiemminkin. Espanjattaren ominaisuuksiin kuuluu kai sisäänrakennettuna jonkinasteinen pallohulluus.

Se koira oppi haukkumaan ja vetämään hihnassa (joo, huonoa käytöstä on valitettavasti mahdollista opettaa).

Koira oppi, että ihminen ei välttämättä ole pelottava. Ihmisen syliin voi tulla, jos on halipula. Koira oppi, että ihminen suojaa koiraa ulkona pelottavilta asioilta. Että sillan yli pääsee ja namin saa palkaksi. Että portaita saa nuuskia rauhassa ja kun uskaltautuu niille, saa namin palkaksi.

Että ihmisen kädestä voi rauhallisin mielin ottaa ruokaa. Että oman ruokansa saa syödä ahmimatta: sitä ei ryövää kukaan, vaikka syöminen kävisi hitaamminkin.

Että ihminen tulee kyllä takaisin, vaikka lähteekin ainakin viikoksi välillä kauppaan tai menee eri huoneeseen nukkumaan.

Sen koiran turkki paksuni ja alkoi kiiltää puolentoista vuoden jälkeen. Korvatulehduksesta ja silmämunaa tökkivistä ripsistä koira selvisi ja rakastaa edelleen juoksemista. Pronssimitalia koira kantoi ylpeänä kaulassaan yksistä kesän 2015 juoksukisoista kotiin mennessä. Kisakaverien tapaaminen on aivan m a h t a v a a (joskus ei silti vaan tee mieli leikkiä).

Koiran kanssa pitää edelleen olla varovainen ja toimia hitaasti: epävarmuus nousee helposti pintaan eroahdistuksena, hoitotoimenpiteistä pakenemisena ja remmissä ulvomisena.

Silti Pipa on maailman paras koira.

P1080754
AURINGOSSA AINA VARJO SEURAA KULKIJAA – MUTTA PIPA NAUTTII

Koira auttaa.

Pipa kurnuttaa, jollottaa, naukuu kuin kissa. Saattaa saada hikotuskohtauksen tai vinkua hiljaa. Leikkiinkutsuhaukahtelee, vahtihaukkuu, jahtiujeltaa ja koirapostihaukkuu.

pipa

Miki osaa haukkua avaamatta kuonoa. Autolla liikkuessa kuuluu välillä kaksi piippausta: auton peruutustutka ja Miki. Stressaantunut Miki kiljuu kovaa ja korkealta. Tuhahtelee ja pärskii nuoremmille koiramaisille riehujille. Mikin hännänheilutuksella saisi tuotettua sähköä: häntä pysähtyy vain, kun Miki lepää.

…kuka pystyisi ajattelemaan taukoamatta omia huoliaan, kun seuraa eläinystävien touhuja?

Rauhoittavat signaalit 10 /20: Tassun nostaminen

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Voisi ajatella, että koira puhuu viittomakielellä sanojen sijasta. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska suurin osa ristiriitatilanteista johtuu ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Signaalien oppimisessa menee yleensä aikaa, joten aloita koirasi tarkkailu jo tänään!

Koira voi käyttää tassujen tai tassun nostamista rauhoittavana signaalina. Eleen merkityksen saa pääteltyä ainoastaan seuraamalla ympäristön tapahtumia: koira saattaa nostella tassujaan myös halutessaan leikkiä.

Kuvasarja havainnollistaa signaalia: Pipan tassujen nostelu päättyi kuitenkin tässä tapauksessa haukkumuotoiseen leikkiinkutsuun.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Itse tehdyt koirankeksit

Tein muutama viikko sitten keksejä, joihin laitoin maissijauhoja ja pähkinävoita. Koirakaverit ovat olleet ihan pähkinöinä aina niitä esille kaivaessani: ovat maistuneet todellakin molemmille!

Reseptin löysin kirjasta Koirakokin parhaat reseptit (Jarmo Österman, 2015).

koirakokin parhaat

Resepti:

1 porkkana
1 banaani
1 dl sokeroimatonta maapahkinävoita
1 dl maustamatonta jogurttia tai piimää
4 dl maissijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
Oma lisäys: 1/5 keräsalaatti

Valmistus: Sekoita ainekset, kauli taikina sentin paksuiseksi uunipellille kahden leivinpaperin päälle. Paista 20 min 200 asteessa, leikkaa taikina taikinapöyörällä tai muotilla ja paista vielä 20 min 175 asteessa.

Taikinastani tuli paksuudeltaan hieman epätasainen ja kärähti siksi reunoista paistaessa. Omaan suuhuni reunat maistuivat palaneilta, mutta koirille maistuivat nekin enempää miettimättä 🙂 Keksit ovat ihmisen näkökulmasta mauttomia, mutta koirille varmasti terveellisempiä kuin valmiskeksit, joissa on usein käytetty vehnäjauhoja.

Käytin taikinassa piimää, mutta yhtä hyvin sopisi varmaankin myös esimerkiksi kaurajogurtti, jos koira ei siedä maitotuotteita. Sekaan voisin seuraavalla kerralla leikata myös persiljaa hengitystä raikastamaan.

Rauhoittavat signaalit 9 /20: Kuonon nuolaisu

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Voisi ajatella, että koira puhuu viittomakielellä sanojen sijasta. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska suurin osa ristiriitatilanteista johtuu ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

rajasaari_5
PRINCESS, ANNIE, PIPA 2015

Kuonon nuolaisu on usein niin pikainen liike, että sitä on vaikea vieressäolijan huomata. Kieli vain vilahtaa hieman huulten välistä, joko sivulle tai eteenpäin. Ele voi olla myös helposti havaittava: kieli saattaa peittää hetkeksi koko kirsun. Koirat käyttävät paljon tätä signaalia, toiset todella useinkin. Ihmisen tekemänä huulten nuolaisu ei kuitenkaan useinkaan ole luonteva signaali.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

 

Huulten nuolaisu voi toisaalta kertoa myös mielihyvästä: esimerkiksi Pipa saattaa lipaista kuonoaan päästessään lähelleni, ollessaan täysin rento. Samoin Pipa takuulla nuolaisee kuonoaan, kun esillä on mieleisiä herkkuja. Eleen merkitys on yritettävä siis tulkita tilanteen mukaan.

Rauhoittavat signaalit 8 /20: Maahanmeno

Koira ei pysty viestimään sanoilla, vaan käyttää viestinnässään eleitä. Koiran sosiaalistaminen on tärkeää, jotta koira oppii käyttämään signaaleita ja tulkitsemaan niitä. Yhtä tärkeää on, että ihminen ylläpitää koiran aiemmin oppimia eleitä, koska usein ristiriitatilanteet johtuvat ihmisen käytöksestä.

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään vieraitakin koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Jos koira makaa maassa selällään, se kertoo alistumisesta. Maassa maha maahan päin makaava koira taas rauhoittaa ympäristöä. Aikuinen koira laskeutuu maahan, jos lähellä oleva pentu on liian riehakas. Ihminen taas voi rauhoittaa levottoman tai näykkivän koiran menemällä makuulle vuoteeseen tai lattialle.

miki makaa
MÄ MITÄÄN OLE MURUSTELLUT

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Voimistelen usein kotona lattialla maaten. Miki tulee silloin aina luokseni ja haluaa osallistua liikkeisiini siirtymällä aina ojennetun raajan puolelle. Miki nuuskii kasvojani ja antaa pusun: ilmaisee, että on huomannut minun tekevän taas noita juttuja. Jos jään lattialle, Miki siirtyy jonkin ajan päästä katselemaan valppaana kauempaa (istuen tai makuulla maha maata kohti), mutta ei rentoudu ennen kuin nousen ylös.

Miki on hyvä puhumaan koiraa ja tulkitsee ihmisten liikkeitä yhtä herkästi kuin itse viestii niillä. Miki on poikkeuksetta tullut toimeen kaikkien koirien ja ihmisten kanssa. Vanhempana tosin Mikistä on tullut ”poliisi”, joka haukkuu nuoremmille, jos nämä riehuvat liikaa. Tästä Mikin herkkyydestä johtuen olemme Herra Käpälän kanssa joutuneet opettelemaan rauhoittavien signaalien käyttöä ja muita uusia toimintatapoja. Miki on helposti stressaantuva koira, joka on rauhoittunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana muun muassa kukkaterapian (Aputippojen ja Rescue Remedyn) avulla.