Kuntoloma koiran parantaa

Matkailimme Herra Käpälän ja koirien kanssa äskettäin Suomessa. Kävimme nuoruuteni maisemissa, vaikkakin toisella puolella Päijännettä, Jämsässä.

Kuivan mäntykankaan tuoksut ja järven laineilta heijastuva aurinko saavat minut aina tuntemaan, että olen kotona. Ei haittaa yhtään, vaikka olen asunut kaupungissa jo kohta kaksikymmentä vuotta.

Myös Mikille ja Pipalle loma oli kuntoloma: välilllä tyypit väsähtivät lähes täysin. Jopa lähes aina energinen Miki alkoi väsyä loman loppupuolella. Ja kyllä, pidimme välillä lepopäiviä. Kaupungin tasainen maasto on kuitenkin paljon kevyempää kuljettavaa kuin metsäpolku, saati poluton metsä.

Kävimme luonnonsuojelualueilla, joten koirat olivat pääasiassa hihnassa. Se ei onneksi estänyt riehumista täysin luonnonmuovaamilla hiekkarannoilla…

…eikä kiipeilemistä pelottavien lohkareiden seassa…

… tai pelottavien siltojen ylittämistä.

hiekkarannalla
Aaltoja on kiva metsästää!
hiekkaranta2
Rasuanniemi Jämsässä ylpeilee luonnonmuovaamilla hiekkarannoilla. Niemellä on myös kivikautinen asuinpaikka.
lohkareet
Vororotti Jämsässä on rotko, jossa vorot ovat perimätiedon mukaan piileskelleet etsijöitä. Rotko on hankalulkuinen lukuisten lohkareiden ja pohjalla olevan suoalueen takia.
pipa ja lohkareet
Välillä Pipan piti pysähtyä miettimään, kun lohkareiden välissä oli pelottavia rakoja, joihin tassu voisi lipsahtaa
silta
Voi ei, taas rakoja!

Pipa pelkää kaikkia ritilöitä ja portaita, joiden alla näkyy ilmaa. Silti pelottavien paikkojen ylittäminen onnistuu pienellä houkuttelulla ja runsaalla kehumisella. Pipa ylitti sillan varovasti, asettaen koko ajan tassut mahdollisimman keskelle sillan poikkipuita. Koska vesi on kiinnostavaa, pysähtyi välillä katsomaan veteen.

Mikillekin kiipeily oli hyvää takajalkatreeniä: vaikka vanhus jaksaa vipeltää kaksi päivää täysillä lähes pysähtymättä, väsymyksen alkoi jo huomata kuudentena lomapäivänä. Silloin kävimme rotkojärvellä, jossa palasimme takaisin autolle polutonta reittiä – kiitos sen, etten ollut katsonut reittiä etukäteen…

rotkojärvi
Ruuhivuoren rotkojärvi eli Ruuhijärvi oli toiselta sivultaan jyrkänteiden ympäröimä järvi. Satoi, kun kiipeilimme kallioilla.
rotkojärvi2
Siellä se vesi on alhaalla. Kansallismaisemaa tämäkin.

Sainpahan kiipeillä jyrkkää ja liukasta vuorenrinnetta koko kehon voimalla, käsilläkin kiinni pitäen. Herra Käpälä tosin ei ollut siihen tyytyväinen, kun vielä kastuakin piti. Onneksi polut muuttuivat sateesta liukkaiksi vasta melkein takaisin auton luo päästyämme.

miki rungolla
Miki on vanha tekijä, paikasta riippumatta. Kiipeilee, loikkii, kurkkii koloihin ja alas jyrkänteiden reunalta. Haluaa olla aina ensimmäinen ja uteliain.
pipa tarkkailee
Pipa sen sijaan suosii harkitsevampaa lähestymistapaa ja tarkkailee ensin tilannetta.

Suhtautumisesta riippumatta lopputulos oli kaksi tyytyväistä koiraa 🙂

miki-rötkö
Oma sänky paras sänky. Paitsi Pipan etukäteen lämmittämä on vielä parempi.
pipa-rötkö
Oma sänky paras sänky. Paitsi Mikin etukäteen lämmittämä on vielä parempi.
Mainokset

Samat säännöt kaikille?

Viime kuukausien aikan olen lukenut uutisia siitä, kuinka koirien määrä on viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on hyvä uutinen varsinkin kaikille niille koirille, jotka ovat saaneet loppuelämän kodin sen jälkeen, kun ne on edellisestä kodista heitetty tienlaitaan tai roskikseen tai jätetty yksin kuolemaan hitaasti kidutuksen jälkeen. Se on hyvä uutinen myös niille ihmisille, jotka ovat kaivanneet kumppania ja jotka ovat valmiita panostamaan koiransa hyvinvointiin aidosti.

Olisin kuitenkin huolissani tietyntyyppisistä ihmisistä (ja koirista), joita näen lähes päivittäin omien koirien kanssa lenkillä käydessäni. Niistä ihmisistä, jotka eivät osaa tulkita koiransa eleitä. Erityisesti heistä, jotka pitävät omaa ja varsinkin toisen koiraa toisen luokan kansalaisena, vähempiarvoisena, mutta myös heistä, joilla on yksinkertaisesti liian vähän tietoa. Molemmat ilmiöt näkyvät selvästi ulkona liikkuessa.

Esimerkkejä muita huomioon ottamattomasta käytöksestä

ihmissusiIhminen kävelee juuri sitä reittiä, mitä on ennenkin mennyt, huolimatta vastaantulijoista tai esteistä. Huutelee ilkeyksiä toisille omasta mielestään “huonosti käyttäytyville” koirille. Saattaa kiskoa koiraa hihnassa selvästi vihaisena. Antaa agressiiviseen sävyyn, joskus kirosanojen kera palautetta “tiellään” oleville ihmisille. Usein näiden muille huutelijoiden koirasta näkee jo kauas, että se pelkää läheistä ihmistään ja ”liehittelee” (rauhoittava signaali, joka kertoo koiran kokevan tilanteen ahdistavana) tätä. Silloin tiedän heti, että koira on kotonaan alistetussa asemassa, ei niinkään perheenjäsen.

Huomioon ottamaan kieltäytymisen syy saattaa olla esimerkiksi ihmisen apaattiseksi muuttava mielialalääkitys tai yleinen agressiivisuus ihan kaikkia kohtaan. Varsinkin jälkimmäinen ilmiö on hyvin havaittavissa sekä liikenteessä että somekeskusteluissa.

Toinen koirani on oppinut tunnistamaan tietyt yksittäiset ihmiset jo kaukaa. En nimittäin usko, että se haukkuu koirille, vaikka tilanne siltä näyttääkin. Jos koira liikkuisi jonkun toisen ihmisen kanssa, reaktiota tuskin tulisi. Yksi Pipan “pahimmista vihollisista” on ilmeisesti mielenterveysongelmista kärsivä pienen koiran omistaja. Hän on ei koskaan väistä meitä – me väistämme aina häntä. Jos muu ei ole mahdollista, käännymme kävelemään tulosuuntaan. Hän jatkaa aina matkaansa suoraan, vaikka varmasti tietää kohdatessamme saavansa haukkuryöpyn vastaansa. Hän ei ota mitään vastuuta vieraassa koirassa ehkä aiheuttamastaan reaktiosta: alkuaikoina kohdatessa hän vain huusi vihaisena “vie tuo koirasi pois” ja jatkoi matkaansa suoraan kohti. Koiransa hän piti lyhyessä hihnassa, ettei koirakaan voinut väistää. Tuollainen käytös nostaa aina omat karvani pystyyn 😉

Peittelemättömän agressiivinen käytös koiraa kohtaan on onneksi harvinaisempaa. Hollannissa asuessani kohtasin sitä useammin kuin Suomessa. Siellä raiteen vastakkaisella puolella seisova koirien vihaaja saattoi metroa odottaessamme yrittää sokaista koirani lasersäteellä. Suomessa vihaaminen on kierompaa: jätetään maahan myrkytettyä tai piikeillä varustettua ruokaa. Vain harvoin kukaan alkaa räyhätä, että koirani on väärässä paikassa väärään aikaan.

Esimerkkejä tiedon puutteesta johtuvasta käytöksestä

Ihminen kävelee suoraan koiran lähtiessä kiertämään vastaantulijaa kauempaa, ei kiinnitä huomiota koiran luimuun meneviin korviin tai hidastuvaan kävelyvauhtiin. Puhuu ehkä puhelimessa tai on muuten vaan omissa ajatuksissaan. Kiskoo koiraa liikkeelle tämän hidastaessa tai pysähtyessä. Kiskaisee hihnasta voimakkaasti, jos koira ei toimi kuten “pitäisi”. Nämä johtuvat yleensä tiedon puutteesta.

Riskialtteinta tiedonpuutetta on kuitenkin toimia tyylillä “olen tasa-arvoisempi kuin muut” ja pitää koiraa vapaana lenkkeillessä paikassa, jossa liikkuu muita koiria. Vaikka oma koira olisi kuinka kiltti, vastaan tuleva koira voi esimerkiksi puolustaa ulkoiluttajaansa vapaana olevaa koiraa vastaan. Silloin voi käydä huonosti sekä ihmisille että koirille.

Muutama koiraihminen on viimeisen parin viikon aikana kertonut minulle, että toisinaan koiraansa vapaana pitäviä ihmisiä on vaikea saada ymmärtämään, että hihnassa oleva koira saattaa tuntea uhkaa vapaana olevan taholta ja puolustautua, jos toinen tulee liian lähelle. Ja että silloin vastuu tapahtuneesta on vapaana olleen koiran ulkoiluttajalla. Raatelun kohteeksi joutuminen on koiralle aina traumaattinen kokemus, josta koira saattaa kärsiä loppuikänsä.

Koiraihmisen peruskoulutus?

Yhtenä viime vuosien koirakeskustelun aiheena olleen ”koira-ajokortin” eli koiraihmisen peruskoulutuksen suorittamisessa olisi tietyt hyvät puolensa. Silloin koiran kanssa asuvilta ja sen kanssa liikkuvilta edellytettäisiin tiettyjä perustietoja, joissa nykyään on puutteita. Eri asia tietysti on, kerrottaisiinko kaikkien osallistumista edellyttävässä koulutuksessa riittävästi koirien elekielestä. Eleiden tulkintataito vaatii kuitenkin aluksi sitoutumista tiettyyn koiraan ja tutustumista juuri sille ominaisiin reaktioihin, vaikka kenen tahansa syventävää tietoa haluavan koiraharrastajan onkin mahdollista opetella koirien ”yleiskieli”.

Koirien influenssa H3N2 leviää edelleen

lepäävä koiraLintuinfluenssavirus H3N2 on todettu ensimmäisessä koirassa Yhdysvalloissa vuonna 2015. Tänä vuonna tartuntoja on ollut aiempaa enemmän ja koiranomistajat ovat alkaneet pohtia, pitäisikö koirat rokottaa influenssaa vastaan. Ihmisten suojaksi rokote H3N2-viruskantaa vastaan on kehitetty jo aiemmin, mutta koirille ei vastaavan suojan tarjoamaa rokotetta ole.

Paljon matkustavien koirien mukana lintuinfluenssavirus saattaa levitä Suomeenkin, mutta vielä tartuntoja ei ole Suomessa todettu. Sen sijaan Suomen koirilla esiintyy kahta muuta influenssatyyppiä.

Mikä on koirainfluenssa?

Virus leviää koirien keskuudessa ilmateitse ja ilmeisen tehokkasti. Virus säilyy myös pinnoilla (pöydillä, lattioilla, ovenkahvoissa ym) elävänä enintään 24 tuntia. Tehokkaimmin sitä vastaan voi taistella vedellä ja saippualla ja pitämällä koiran erossa toisista sairaista koirista. Koirainfluenssa voi tarttua koirasta esimerkiksi kissaan, muttei ainakaan toistaiseksi ihmiseen.

Influenssan oireet ja diagnosointi

Koska influenssavirukset ovat melko uusia koirille, niillä ei ole viruksia vastaan immuniteettisuojaa. Lähes kaikki tartunnan saaneet siis sairastuvat. Yleensä tartunta ilmenee kahdesta kolmeen viikkoon kestävänä yskänä. Vakavampia oireita ovat esimerkiksi voimattomuus, vähentynyt ruokahalu, nenän vuotaminen ja kuume. Pahimmassa tapauksessa virus voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Viruksen diagnosointi on mahdollista tutkimalla laboratoriossa koiran nenästä tai kurkusta otettuja näytteitä.

Influenssan hoito

Influenssan hoitona koirilla käytetään lääkkeettömän hoidon (lepo, juominen) lisäksi antibiootteja toissijaisten bakteeritulehdusten hoitoon sekä valmisteita yskän hoitoon. Vaikka oireet yleensä häviävät parissa viikossa, koira voi tartuttaa toisen vielä neljänkin viikon päästä. Tästä syystä koiran eristämistä muista suositellaan.

Suomessa tunnutaan olevan sitä mieltä, että koirien rokotteita kehittämällä ja koiria rokottamalla voitaisiin kenties jatkossa ehkäistä maailmanlaajuinen epidemia ihmisten ja eläinten keskuudessa. Nykyään käytössä olevat rokotteet voivat vähentää oireita, vaikkeivät estä tartuntaa. Rokote annetaan koiralle yleensä nuuskaistavassa muodossa.

Lähteet:

Speaking for Spot – blogi
YLE:n uutinen, tammikuu 2017

Kyljellemenon opetteleminen

Koiran hoitotilanteissa on hyötyä siitä, että koira osaa mennä kyljelleen ja pysyy kyljellään hoidon ajan. Koiran tutkiminen on helpompaa eläinlääkärille ja kaikille muille koiraa hoitaville ihmisille.

Videoilla näkyy, miten olen opettanut kyljellemenoa omille koirilleni. Pahoittelen kuvan heilahtelua: käsivaralla puhelimella kuvaaminen osoittautui hankalaksi, kun samalla piti ojentaa namia oikeaan suuntaan 🙂

Harjoittelu vaatii koiralta kaksi edeltävää taitoa: kehotuksesta istumisen ja makuullemenon.

Kyljellemenon neljä vaihetta:

  1. istuminen
  2. makuullemeno
  3. kyljellemeno
  4. kyljellä pysyminen

Harjoittelu:

Aloita kehottamalla koira istumaan, sitten makuulle. Lähde viemään namia koiran jompaa kumpaa kylkeä kohti, kuonon tasolla. Koiran nenän pitäisi seurata namin perässä ja viedessäsi namin kyllin kauaksi taakse, koiran pitäisi kellahtaa kyljelleen. Palkitse koira vasta, kun koiran kylki on kokonaan lattiassa ja kaikki jalat osoittavat sivulle. Harjoittele kotona tietyssä huoneessa harjoittelun lisäksi ensin muissa huoneissa, sitten omalla pihalla, sen jälkeen kauempana eri tilanteissa, myös sisätiloissa jos mahdollista. Pidennä hiljalleen aikaa, joka jää kyljellemenon ja namin saamisen väliin.

Näitä tarpeeksi harjoiteltuasi pyydä avustajaa silittämään tai rapsuttamaan koiraa koiran ollessa kyljellään. Toisille koirille tämä on hyvin hämmentävä vaihe, toisia kosketus ei näytä haittaavan. Toista harjoituksen viimeistäkin vaihetta eri ihmisten kanssa eri paikoissa.

Omat kokemukset

Kuten ylemmästä videosta huomaa, Pipa osaa mennä vain toiselle kyljelle. Itse en aina muista, kumpi kylki se on… :-} Harjoitukset jatkuvat (omani erityisesti, Pipahan osaa jo).

Vanhempi ja älykkäämpi koirani oppi kyljellemenon vain parin harjoituskerran jälkeen. Paljon haastavampaa on saada koira ymmärtämään, että kyljellä pitäisi pysyä silloinkin, kun vieras ihminen koskee arkoihin paikkoihin. Tätä pitää harjoitella paljon. Myös koiran saaminen toimimaan samojen ohjeiden mukaan eri paikoissa vaatii runsaasti harjoitusta.

Oikeassa olemisen merkityksestä

Uskonsota

luontaislääke, vaihtoehtohoito, uskomushoito, homeopatia, vastustusViimeksi tänään keskustelin erään lääketieteen voimaan vahvasti uskovan henkilön kanssa sosiaalisessa mediassa. Yritän yleensä saada keskustelukumppanini ymmärtämään, etten suinkaan vähättele länsimaisen lääketieteen keksintöjä tai tehokkuutta. Lähes aina keskustelussa tulee seinä vastaan: lääketiedeuskoa ei ole voittaminen. Minusta niin kutsutut uskomushoidot eli luontaishoidot eli vaihtoehtohoidot voisivat kulkea lääketieteellisten hoitojen rinnalla, niiden tukena. Tämä tuntuu kuitenkin olevan mahdoton ajatus monelle lääketieteellisen koulutuksen saaneelle, oli kyseessä sitten lääkäri tai hoitaja. Luontaishoidot on leimattu huuhaaksi, typeryydeksi, hoidettavien ryöväykseksi ja hoitoalan etiikan vastaiseksi toiminnaksi. Uskallan väittää, että monikaan leimaajista ei ole tutustunut mihinkään vaihtoehtoiseen hoitomuotoon henkilökohtaisella tasolla. Minusta kuitenkin vain sitä kautta voi muodostua käsitys siitä, onko hoidosta apua. Vertaan tätä siihen, että lapsikin voi väittää inhoavansa pinaattia, koska ei ole koskaan maistanut sitä.

Yksi näkemys

Itse vuonna 1999 lähihoitajaksi valmistuneena olen ehtinyt nähdä monenlaista työssäni. Olen huomannut, ettei länsimainen lääketiede aina olisi se paras hoitomuoto. Suomalaiset lääkärit ovat erittäin osaavia, mutta liian usein vain ja ainoastaan lääkkeiden suhteen. Monilta heiltä puuttuu esimerkiksi oleellinen ruokavalio-osaaminen: pahoja puutoksia tässä on myös eläinlääkäreillä, mutta erityisesti ihmisiä hoitavilla lääkäreillä. Lääkärit tuntevat lääkkeiden vaikutukset mekanismeineen ja joutuvat liian usein esimerkiksi määräämään toista lääkettä vähentämään edellisen lääkkeen vaikutuksia. Heillä ei ole aikaa, taitoa tai ehkä edes näkemyksen puutteen takia kiinnostusta etsiä muita vaihtoehtoja.

Minusta ihmisen tai eläimen hyvinvoinnin edistämiseen pitäisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Tämä vaatii avoimuuttaa uudelle ja niin sanotusti ajan hermolla pysymistä. Joskus jopa sen myöntämistä, että on itse ollut väärässä.

Oivallus

Ruisku, antibiootti, rokotus, sairaus, rokko, hoito, luontaishoito, uskomushoitoEn voi määritellä tarkkaan päivää, jolloin tajusin, etteivät synteettisesti valmistetut lääkkeet olekaan parannus kaikkiin vaivoihin. Oivallus on syntynyt pitkän ajan kuluessa, vähän kuin mediakriittisyys näin vanhalle ihmiselle (kohta 40v). En kuitenkaan enää pysty uskomaan siihen, että pakkorokotuksilla tai penisilliinin keksimisen jälkeisen loputtoman rahavirran syytämisellä lääketutkimukseen maailma voisi välttyä entistä pahemmilta tarttuvilta sairauksilta – tai edes täysin suojautua niiltä vanhoilta. Maahan ja vesistöihin on Suomessakin imeytynyt ja imeytyy jatkuvasti antibiootteja, parasetamolia, hormoneja ja opiaattijohdannaisia. Erityisesti ulkomailta tuotavassa ruoassa on eläimiin piikitettyjä antibiootteja ja hormoneja ja erilaisia kasveihin imeytettyjä myrkkyjä. Jo nämä tekijät yhdessä riittäisivät sairastuttamaan eläviä olentoja ja myös pitkän ajan kuluessa muokkaamaan DNA:ta. Esimerkkinä ympäristön aiheuttamasta nopeasta muutoksesta ovat antibioottiresistentit bakteerit.

Ainoa, mikä pysyy, on muutos

En enää pysty käsittämään sitä, miten synteettiset lääkevalmisteet olisivat ratkaisu sairauksiin. Olen alkanut yhä enemmän uskoa siihen, että ihmisen mieli on mitään ihmisen valmistamaa lääkettä vahvempi. Olen erittäin kiitollinen lääkäreille, jotka poistivat tulehtuneen umpilisäkkeeni ja kipua aiheuttaneet kasvaimeni. Samoin niille lääkäreille, jotka ovat hoitaneet koirieni moninaisia ongelmia. En silti tähän asti kertyneen kokemukseni valossa näe lääkäriä auktoriteettina, jonka ohjeita noudattaisin ilman muuta. Usein olisi helpompi toimia saamieni ohjeiden mukaan ajattelematta sen enempää, mutta enää en vain pysty. Ehkä olen hörhähtänyt, mutta olen paljon onnellisempi hörhähtäneenä kuin ennen ennen sitä, aiempien sairauksien kurimuksessa ollessani.

lyttynaamakoira, hengitysvaikeus, lyhyt kuono, koirarotu

Koiran lyhyempi elinkaari takaa rodulle ihmisiä paremmat muuntautumisedellytykset sukupolvien kuluessa. Minusta on aika selvää, kumpi todennäköisesti selviäisi paremmin vihamielisemmäksi muuttuvassa ympäristössä: miellyttämään pyrkivä, erittäin sopeutuva koira vai näkemyksestään fundamentalisesti kiinni pitävä ihminen.

Epäonnistuuko koira?

Helmikuussa julkaistiin yhdessä Yhdysvaltain koiran kognitiota ymmärtämään pyrkivistä koirakoulutussivustoista palkitun kouluttajan ajatuksia koiran hämmennyksestä ja sen aiheuttamista koulutusongelmista.

dog-1493256

Koiralähtöiset kouluttajat pyrkivät palkitsemaan koiraa toivotusta toiminnasta ja välttävät koiralle kipua tai epämukavuutta ärsykkeitä, eli rankaisemista väärästä toiminnasta. Yksi epämukavuutta tuottava ärsyke jää kuitenkin liian usein huomiotta: hämmennys koulutustilanteessa.

Monet suuttuvat koiraa kouluttaessaan koiran epäonnistumisista. Koira ei kuitenkaan tunne käsitettä ”epäonnistuminen”. Ihmisen näkökulmasta koira on ”epäonnistunut” ollessaan kykenemätön noudattamaan ohjeita. Koira taas toimii suoritustilanteessa saamiensa ohjeiden mukaan: ei ole koiran syy, jos sen saamat ohjeet ovat ristitiitaisia tai puutteellisia. Silti koirat usein ihmisen reaktion huomatessaan pyytävät lisäohjeita, jotta voisivat toimia oikein (esimerkiksi päästä agilityradan loppuun). Jos koira ”antaa periksi” kesken koulutustilanteen, kouluttajan on syytä miettiä toimintatapojaan uudelleen. Todennäköisesti hän on saanut koiran hämilleen puutteellisella ohjeistuksella.

Samoin, jos koira keskeyttää suorituksen useammin kuin tekee sen loppuun, ongelma ei ole koirassa vaan ohjaajassa. Keskeytysten ollessa toistuvia koira hämmentyy jo nähdessään paikan, jossa on saanut ristiriitaisia tai puutteellisia ohjeita ja suorituksen aloittaminenkaan ei ehkä enää onnistu.

Kukapa koiran kouluttamista aloittaessaan olisikaan täydellinen osaaja? Vaikka koirien kanssa olisi ollut tekemisissä paljonkin, silti voi olla vielä paljon opittavaa. Jos yhteistoiminta koiran kanssa ei suju, kannattaa aina miettiä ensin, miten voisi itse toimia toisin. Koira haluaa kuitenkin perimänsä mukaan ensi sijassa miellyttää ihmistä saadakseen palkkion toiminnastaan.

Miksi koira ei olekaan kovapäinen?

Videolla kerrotaan, ette koira osaa yleistää yhtä hyvin kuin ihminen. Ihminen osaa ajaa hyvin erilaisilla autoilla, merkistä ja valmistajasta riippumatta opeteltuaan ensin ajamaan yhdellä tietyllä autolla. Koiran aivot eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla.

Koira ei ole ”kovapäinen”, jos hyppii kotiin tulevien vieraiden jalkoja vasten siitä huolimatta, että osaa vain oman perheen kotona ollessa istua kehotuksesta. ”Tottelemattomuus” on merkki keskeneräisestä koulutuksesta. Koiran kanssa pitää siis harjoitella istumista silloinkin, kun kotona on vieraita. Ja kaikissa kodin huoneissa. Tarpeeksi toistaen. Kun istuminen onnistuu kaikissa huoneissa tilanteesta riippumatta, sitten ulkona kodin lähellä ja hiljalleen kauempana, uudelleen ja uudelleen. Siltikin koira saattaa hämmentyä siihen kohdistetuista odotuksista, kun mennään vieraaseen paikkaan.

Omien koirien kanssa olen miettinyt tätä monta kertaa opettaessani koiriani pyytämään lupaa katsomalla minua silmiin aina ovesta kulkiessa. Silmiin katsominen on automaattista jatkuvasta harjoittelusta huolimatta vain kotiovilla, hissiin mennessä ja hissistä lähtiessä. Heti jos kuljemme ovesta, josta emme ole ennen kulkeneet, koulutus ”unohtuu” täysin. Ja me olemme harjoitelleet jo kuukausia.

Omien koirieni koulutuksessa korostuu voimakkaasti se, että koirilla on lisäkseni muitakin ulkoiluttajia. Kaikki eivät selvästikään keskusteluista huolimatta noudata samoja sääntöjä lenkillä ollessa… Ei ihme, jos karvavarpaita hämmentää 🙂

Tassauksen avajaiset 20.3.2017

Tervetuloa Koirantasauspalvelu Tassauksen avajaisiin maanantaina 20.3.2017 klo 17-19.

Käymään tuleville koirille on tarjolla itsetehtyjä herkkuja 🙂 Huomioi tullessasi, että paikalla voi olla muitakin koiria.

(Napsauta logoa kurkataksesi Tassauksen kotisivulle)

Koiran lihasmanipulaatiohoitokysely 2016

Koirafysioterapiakyselyn 17.-19.12.2016 vastaukset

Katso pelkät kuvat tuloksista täältä.

Kyselyn tausta-ajatus ja tarkoitus

massage-1790063_960_720
Kuka manipuloi ketä?

Kyselyn tarkoitus oli olla suuntaa antava, joten sen kesto oli lyhyt. Halusin kartoittaa sosiaalisesta mediasta aktiivisimmin vertaistukea ja tietoa etsivien koiranomistajien kokemuksia ja mielipiteitä. Rajoitin mahdollisten vastaajien määrää julkaisemalla kyselyn vain Facebookissa.

Muokkasin kyselyä saamani palautteen mukaan sen kestäessä, joten osaan kysymyksistä eivät kaikki valitettavasti päässeet vastaamaan. Alla erittelen kyselyssä tapahtuneet muutokset. Vastaajien määrät näkyvät kuvista.

Linkin kyselyyn julkaisin Facebookissa seuraavissa ryhmissä:
Koiran lihaksisto & Liikkuminen (17.12.)
Koiran nivelrikko (17.12)
Sekarotuiset kunniaan! (17.12.)
Rescuekoirien käyttäytyminen ja koulutus (17.12.)
Koirat (18.12.)

Valitsemissani ryhmissä tietoa jaetaan kokemukseni mukaan aktiivisesti ja keskustelun sävy pyritään pitämään positiivisena. Tämä näkyi kyselyni tuloksissa: kyselyyn osallistujat halusivat kertoa yksityiskohtia ja ilmaista mielipiteensä myös avointen kysymysten kautta. Monella vastaajalla on paljon tietoa koiransa hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Koirat-ryhmässä jaoin kyselyn vasta myöhemmin, koska siellä on paljon ei-aktiivisia jäseniä.

Kyselyn tulokset

En löytänyt tapaa jakaa graafinen esitys verkon kautta, joten lisäsin tänne vain tulosten grafiikan leikkaa-liimaa-askartele-periaatteella. Teksti on pitkä, lisäsin kuvat tekstin joukkoon.

Pelkät kuvat silmäilemällä saat nopeasti käsityksen vastauksista. Katso pelkät kuvat täältä.

Alla on yksityiskohtainen sanallinen yhteenveto tuloksista, lopussa tulosten ei-niin-tieteelliset päätelmät 🙂

Hoitomuotokysymykset (1, 2, avoin 3)

hoitomuotoVastaajat olivat käyttäneet vaihtoehdoista eniten koirahierojan (60%), toiseksi eniten fysioterapeutin (48%)ja kolmanneksi eniten osteopaatin (31%) palveluita. Osa täsmensi, että hoito oli saattanut olla myös akupunktiota, joka ei ole manipulaatiohoitoa. Aluksi ”Mitä hoitomuotoa käytit”-kysymyksessä oli mahdollista valita vain yksi hoitomuoto: muutin kysymyksen parin tunnin päästä kyselyn alkamisesta niin, että oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Kiropraktikon (2%) lisäsin vaihtoehdoksi vasta 18.12, joten suurin osa heidän palveluitaan käyttäneistä lienee valinnut kohdan ”Muu” (16%). Muu-kohdassa ovat myös esimerkiksi jäsenkorjaaja ja akupunktiohoitaja. Vastausprosentti on 157, joten puolet vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli käyttänyt kahdenlaisia palveluita.

hoitomuoto2Suurin osa vastaajista oli valinnut hoitomuodon joko oman aiemman kokemuksen (57%)tai luotettavan suosittelijan (49%) perustella. 13% oli valinnut palvelun sähköisen verkkohaun perusteella, 6% halunnut vain kokeilla toimiiko hoito. Muun syyn oli valinnut 13% vastaajista. Tämänkin kysymyksen vastausmuotoa muutin saamani palautteen perusteella: aluksi oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto, myöhemmin useampi. Muu-kohtaan ei valitettavasti voinut teknisistä syistä saada täsmennystä ”Mikä?” Vastausprosentti oli 137, joten kolmannes vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli valinnut kaksi syytä.

Vastaajien mukaan heidän koiransa ovat käyneet manipulaatiohoidossa usein eläinlääkärin suosituksen perusteella. Toisaalta koiranomistaja itse on ollut usein myös aktiivinen viemään koiransa hoitoon oma-aloitteisesti. Aktiivisten koirien omistajat vaikuttavat ymmärtävän koiran lihashuollon merkityksen erityisen hyvin. Erilaisista nivelongelmista kärsivien koirien omistajat vaikuttavat lisäksi hakevan aktiivisesti koiralleen muutakin kuin lääkehoitoa. Moni koiranomistaja haluaa koiransa käyvän lisäksi säännöllisesti tarkastuksessa koiran anatomian hyvin tuntevalla ammattilaisella. Erittäin suosituksi vastausten mukaan osoittautui useamman eri hoitomuodon yhdistäminen, esimerkiksi käyminen hierojalla useammin ja osteopaatilla tai akupunktiossa harvemmin. Myös hinta vaikutti hoitomuodon valintaan: hieroja tuli vastausten mukaan edullisimmaksi. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että hieroja ei välttämättä osannut auttaa ja seuraava käynti olikin fysioterapeutilla.

Hoitajan valinta (avoin kysymys 4)

Hoitajan valinnassa painavat vastaajien mukaan ylivoimaisesti eniten suositukset ja omat hyvät kokemukset hoitajasta. Kolmanneksi merkittäväksi yksittäiseksi seikaksi muodostui hinta. Myös hoitopaikan sijainti ja hoitoon pääsyn nopeus vaikuttivat vastaajien mukaan jonkin verran. Hyvän hoitajan luo ollaan toisaalta valmiita menemään vähän kauemmaskin.

Ennen hoitoa hoitajalle esitetyt kysymykset (5, avoin 6, 7)

kysymykset-hoitajalle

39% vastaajista kertoi esittäneensä hoitajalle kysymyksiä ennen hoitoa.

Kysymykset koskivat usein hoidon mahdollisia vaikutuksia, hoidon aikana tehtäviä toimenpiteitä (hoidon kulkua) ja hoitajan kokemuksia vastaavan hoidon tarpeessa olleista aiemmista asiakkaista. Kyselyn vastaajat olivat lisäksi kysyneet yleisiä koiralla todettuun sairauteen liittyviä asioita, kuten mahdollisia oireita. Osa vastaajista oli myös pyytänyt etukäteen saavansa kotihoito-ohjeita. Ennen hoitoa moni vastaajista oli pyytänyt hoitajaa kertomaan, missä kohdissa koiralla on lihasjännitystä tai jotain muuta huomioitavaa.

tieto

61% vastaajista kertoi saaneensa ennen hoitoa tarpeeksi tietoa, vain alle 4% oli sitä mieltä, että saatu tieto oli puutteellista. 35%:lle hoitotoimenpiteet olivat entuudestaan tuttuja.

Hoitajan ennen hoitoa esittämät kysymykset (8, avoin 9)

tieto2

95% vastaajista kertoi hoitajan halunneen koirasta tietoja etukäteen.

Hoitajan esittämät yleiset kysymykset keskittyivät keräämään tietoa koiran iästä, koosta, liikkumisen määrästä ja terveyshistoriasta. Terveyshistoriakysymykset koskivat mahdollisia aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä mahdollisia aiempia onnettomuuksia tai vammautumisia.

Yksilöllisemmät hoitajien tekemät kysymykset koskivat tietylle koiralle tyypillisiä asioita. Jos koiralla oli jokin todettu sairaus, hoitaja saattoi haluta tietoa sairauden oireista. Osa kysymyksistä koski koiran mahdollista lääkitystä tai ravintoa. Hoitaja halusi usein myös tietoja juuri sillä hetkellä ajankohtaisista oireista ja syystä tulla hoitoon.

Vastaajan hoitajalta saama tieto hoidon vaikutuksista (10)

tieto

74% vastaajista oli mielestään saanut hoitajalta riittävästi tietoa. 22%:lla oli hoidosta jo ennestään tarpeeksi tietoa. Alle 4% oli tyytymättömiä saamansa tiedon määrään.

Hoidon määrä ja ajankohta (kysymys 11, avoimet 12 ja 13)

jatkuva

Lisäsin kysymyksen ”Käykö koirasi jatkuvasti hoidossa sairauden oireiden tai niiden ennaltaehkäisyn vuoksi?” 18.12 iltapäivällä, joten vastauksia tuli yhteensä vain 12. Näistä vastaajista 75% kertoi koiransa käyvän säännöllisesti hoidossa.

Vuoden 2016 aikana hoitokertojen määrä vaihteli yhden ja tarkemmin määrittelemättömän välillä. Tarkkaa keskimääräistä käyntimäärää on mahdoton laskea, mutta arvioin sen olevan noin 12 kertaa vuodessa. 3-5 kertaa vuoden aikana hoidossa käyneiden määrä oli suuri, toisaalta osa koirista käy vastaajien mukaan säännöllisesti hoidossa 3-12 viikon välein. Monella vastaajalla oli useampi koira, joten hoitokertoja perhettä kohti tuli tietysti enemmän. Osa vastaajista kommentoi, ettei hoitokertojen määrällä ollut väliä, pääasia oli koiran hyvinvointi. Monella koiralle hoito lisäksi jatkuu edelleen.

Vastaajien koirien hoitojen kestossa vuonna 2016 oli myös suurta vaihtelua. Toiset koirat olivat käyneet hoidossa akuutin asian takia tietyn ajanjakson, toiset taas säännöllisin väliajoin koko vuoden ajan. Osa vastaajista kertoi koiransa tai koiriensa käyneen hoidossa jo useita vuosia. Moni vastaaja täsmensi lisäksi koiransa käyneen tietyssä hoidossa tietyn ajan ja toisessa tietyn ajan.

Hoidon hyöty koiralle (kysymykset 14 ja 17)

hyoty

98% vastaajista oli sitä mieltä, että koira olo hyötynyt hoidosta. 1% vastasi, että koira ei hyötynyt, mutta ohjattiin jatkohoitoon muualle.

jatkossa

Samaa hoitomuotoa käyttäisi jatkossakin 98% vastaajista.

Kotihoito-ohjeet (kysymykset 15, avoin 16)

kotihoito

87% vastaajista kertoi saaneensa koiralleen kotihoito-ohjeita. Suurin osa näistä oli vastaajien mukaan jumppa- tai venyttelyohjeita sekä ohjeita lihasten lämmittelyyn tai hierontaan. Pieni osa vastaajista tarkensi saaneensa ohjeet kirjallisina. Osa vastaajista oli saanut koiralleen myös ravinto-ohjausta. Kotihoito-ohjeiden taustalla vaikuttaa vastausten mukaan olleen kaksi ajatusta: joko ehkäistä hoidetun ongelman uusiutuminen tai ylläpitää koiran senhetkistä hyvinvointia.

Avoin kysymys (palaute ja muuta lisättävää, 18)

Osa vastaajista halusi tarkentaa saaneensa hoidoista hyötyä vaihtelevasti, vaikka oli vastannut koiransa hyötyneen hoidosta. Toisille koirille sopiva hoitomuoto oli löytynyt vasta kokeilemalla useaa eri hoitomuotoa ja hoitajaa. Palautteessa vastaajat kritisoivat sitä, että hinnan perusteella ei voi lainkaan päätellä laatua ja että vasta hoidossa käytyään tietää, sopiiko koiralle juuri kyseinen hoitaja.

Yhteenveto ja päätelmät

Kyselyn taustalla oli halu selvittää, mitä koiran manipulaatiohoitopalveluita aktiivisesti koiransa kanssa toimivat ihmiset ovat käyttäneet tai käyttävät ja kuinka paljon koirat ovat hyötyneet niistä. Etukäteen tiedossani oli, että hinta-laatusuhteessa on paljon parannettavaa, joten en tehnyt kysymyksiä siitä aiheesta.

Kaikista hoitojen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista huolimatta tuloksista näkyy, että koirat olivat pääsääntöisesti hyötyneet hoidoista. Hierojien palveluita vastaajat olivat käyttäneet eniten. Tämä johtuu luullakseni siitä, että hierojia on lukumääräisesti enemmän kuin muita hoitoja tarjoavia hoitajia.

Tuloksiin vaikuttaa ilman muuta se, että rajasin kyselyn niin sanottuihin koira-aktiiveihin, siis koiran terveydestä erityisen kiinnostuneisiin ihmisiin. Koiranomistajan koiran hoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tulosta huomattavastikin: kotihoito on todella tärkeää.

Rakenteeltaan kysely ei ollut aivan toimiva. Tarkoitukseni oli pitää kysely mahdollisimman lyhyenä, jotta siihen olisi helppo vastata. Palautteen perusteella tein kuitenkin päätelmän, että kyselyn olisi pitänyt olla laajempi. Päätinkin siksi uusia kyselyn myöhemmin toimivampana versiona.

Tassaus aloittaa vuoden 2017 alusta

logo1Koirantasauspalvelu Tassaus avaa ovensa tammikuussa 2017 Helsingin Arabiassa. Myös Miki ja Pipa ovat juhlistamassa avajaisia myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Tassaus tarjoaa koirahierontaa ja hieronnan tukipalveluita, sekä maaliskuusta 2017 alkaen myös vyöhyketerapiaa koirille. Tassauksen kotisivuja rakennetaan parhaillaan osoitteeseen tassaus.fi. Tassauksen toiminnan ensisijainen periaate on tehdä hoitoja koirille ilman pelkoa tai stressiä.

Tassaus on avoinna sekä koiranilmalla että hyvällä tuulella!