Samat säännöt kaikille?

Viime kuukausien aikan olen lukenut uutisia siitä, kuinka koirien määrä on viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on hyvä uutinen varsinkin kaikille niille koirille, jotka ovat saaneet loppuelämän kodin sen jälkeen, kun ne on edellisestä kodista heitetty tienlaitaan tai roskikseen tai jätetty yksin kuolemaan hitaasti kidutuksen jälkeen. Se on hyvä uutinen myös niille ihmisille, jotka ovat kaivanneet kumppania ja jotka ovat valmiita panostamaan koiransa hyvinvointiin aidosti.

Olisin kuitenkin huolissani tietyntyyppisistä ihmisistä (ja koirista), joita näen lähes päivittäin omien koirien kanssa lenkillä käydessäni. Niistä ihmisistä, jotka eivät osaa tulkita koiransa eleitä. Erityisesti heistä, jotka pitävät omaa ja varsinkin toisen koiraa toisen luokan kansalaisena, vähempiarvoisena, mutta myös heistä, joilla on yksinkertaisesti liian vähän tietoa. Molemmat ilmiöt näkyvät selvästi ulkona liikkuessa.

Esimerkkejä muita huomioon ottamattomasta käytöksestä

ihmissusiIhminen kävelee juuri sitä reittiä, mitä on ennenkin mennyt, huolimatta vastaantulijoista tai esteistä. Huutelee ilkeyksiä toisille omasta mielestään “huonosti käyttäytyville” koirille. Saattaa kiskoa koiraa hihnassa selvästi vihaisena. Antaa agressiiviseen sävyyn, joskus kirosanojen kera palautetta “tiellään” oleville ihmisille. Usein näiden muille huutelijoiden koirasta näkee jo kauas, että se pelkää läheistä ihmistään ja ”liehittelee” (rauhoittava signaali, joka kertoo koiran kokevan tilanteen ahdistavana) tätä. Silloin tiedän heti, että koira on kotonaan alistetussa asemassa, ei niinkään perheenjäsen.

Huomioon ottamaan kieltäytymisen syy saattaa olla esimerkiksi ihmisen apaattiseksi muuttava mielialalääkitys tai yleinen agressiivisuus ihan kaikkia kohtaan. Varsinkin jälkimmäinen ilmiö on hyvin havaittavissa sekä liikenteessä että somekeskusteluissa.

Toinen koirani on oppinut tunnistamaan tietyt yksittäiset ihmiset jo kaukaa. En nimittäin usko, että se haukkuu koirille, vaikka tilanne siltä näyttääkin. Jos koira liikkuisi jonkun toisen ihmisen kanssa, reaktiota tuskin tulisi. Yksi Pipan “pahimmista vihollisista” on ilmeisesti mielenterveysongelmista kärsivä pienen koiran omistaja. Hän on ei koskaan väistä meitä – me väistämme aina häntä. Jos muu ei ole mahdollista, käännymme kävelemään tulosuuntaan. Hän jatkaa aina matkaansa suoraan, vaikka varmasti tietää kohdatessamme saavansa haukkuryöpyn vastaansa. Hän ei ota mitään vastuuta vieraassa koirassa ehkä aiheuttamastaan reaktiosta: alkuaikoina kohdatessa hän vain huusi vihaisena “vie tuo koirasi pois” ja jatkoi matkaansa suoraan kohti. Koiransa hän piti lyhyessä hihnassa, ettei koirakaan voinut väistää. Tuollainen käytös nostaa aina omat karvani pystyyn 😉

Peittelemättömän agressiivinen käytös koiraa kohtaan on onneksi harvinaisempaa. Hollannissa asuessani kohtasin sitä useammin kuin Suomessa. Siellä raiteen vastakkaisella puolella seisova koirien vihaaja saattoi metroa odottaessamme yrittää sokaista koirani lasersäteellä. Suomessa vihaaminen on kierompaa: jätetään maahan myrkytettyä tai piikeillä varustettua ruokaa. Vain harvoin kukaan alkaa räyhätä, että koirani on väärässä paikassa väärään aikaan.

Esimerkkejä tiedon puutteesta johtuvasta käytöksestä

Ihminen kävelee suoraan koiran lähtiessä kiertämään vastaantulijaa kauempaa, ei kiinnitä huomiota koiran luimuun meneviin korviin tai hidastuvaan kävelyvauhtiin. Puhuu ehkä puhelimessa tai on muuten vaan omissa ajatuksissaan. Kiskoo koiraa liikkeelle tämän hidastaessa tai pysähtyessä. Kiskaisee hihnasta voimakkaasti, jos koira ei toimi kuten “pitäisi”. Nämä johtuvat yleensä tiedon puutteesta.

Riskialtteinta tiedonpuutetta on kuitenkin toimia tyylillä “olen tasa-arvoisempi kuin muut” ja pitää koiraa vapaana lenkkeillessä paikassa, jossa liikkuu muita koiria. Vaikka oma koira olisi kuinka kiltti, vastaan tuleva koira voi esimerkiksi puolustaa ulkoiluttajaansa vapaana olevaa koiraa vastaan. Silloin voi käydä huonosti sekä ihmisille että koirille.

Muutama koiraihminen on viimeisen parin viikon aikana kertonut minulle, että toisinaan koiraansa vapaana pitäviä ihmisiä on vaikea saada ymmärtämään, että hihnassa oleva koira saattaa tuntea uhkaa vapaana olevan taholta ja puolustautua, jos toinen tulee liian lähelle. Ja että silloin vastuu tapahtuneesta on vapaana olleen koiran ulkoiluttajalla. Raatelun kohteeksi joutuminen on koiralle aina traumaattinen kokemus, josta koira saattaa kärsiä loppuikänsä.

Koiraihmisen peruskoulutus?

Yhtenä viime vuosien koirakeskustelun aiheena olleen ”koira-ajokortin” eli koiraihmisen peruskoulutuksen suorittamisessa olisi tietyt hyvät puolensa. Silloin koiran kanssa asuvilta ja sen kanssa liikkuvilta edellytettäisiin tiettyjä perustietoja, joissa nykyään on puutteita. Eri asia tietysti on, kerrottaisiinko kaikkien osallistumista edellyttävässä koulutuksessa riittävästi koirien elekielestä. Eleiden tulkintataito vaatii kuitenkin aluksi sitoutumista tiettyyn koiraan ja tutustumista juuri sille ominaisiin reaktioihin, vaikka kenen tahansa syventävää tietoa haluavan koiraharrastajan onkin mahdollista opetella koirien ”yleiskieli”.

Mainokset

Tassauksen avajaiset 20.3.2017

Tervetuloa Koirantasauspalvelu Tassauksen avajaisiin maanantaina 20.3.2017 klo 17-19.

Käymään tuleville koirille on tarjolla itsetehtyjä herkkuja 🙂 Huomioi tullessasi, että paikalla voi olla muitakin koiria.

(Napsauta logoa kurkataksesi Tassauksen kotisivulle)

Koiran lihasmanipulaatiohoitokysely 2016

Koirafysioterapiakyselyn 17.-19.12.2016 vastaukset

Katso pelkät kuvat tuloksista täältä.

Kyselyn tausta-ajatus ja tarkoitus

massage-1790063_960_720
Kuka manipuloi ketä?

Kyselyn tarkoitus oli olla suuntaa antava, joten sen kesto oli lyhyt. Halusin kartoittaa sosiaalisesta mediasta aktiivisimmin vertaistukea ja tietoa etsivien koiranomistajien kokemuksia ja mielipiteitä. Rajoitin mahdollisten vastaajien määrää julkaisemalla kyselyn vain Facebookissa.

Muokkasin kyselyä saamani palautteen mukaan sen kestäessä, joten osaan kysymyksistä eivät kaikki valitettavasti päässeet vastaamaan. Alla erittelen kyselyssä tapahtuneet muutokset. Vastaajien määrät näkyvät kuvista.

Linkin kyselyyn julkaisin Facebookissa seuraavissa ryhmissä:
Koiran lihaksisto & Liikkuminen (17.12.)
Koiran nivelrikko (17.12)
Sekarotuiset kunniaan! (17.12.)
Rescuekoirien käyttäytyminen ja koulutus (17.12.)
Koirat (18.12.)

Valitsemissani ryhmissä tietoa jaetaan kokemukseni mukaan aktiivisesti ja keskustelun sävy pyritään pitämään positiivisena. Tämä näkyi kyselyni tuloksissa: kyselyyn osallistujat halusivat kertoa yksityiskohtia ja ilmaista mielipiteensä myös avointen kysymysten kautta. Monella vastaajalla on paljon tietoa koiransa hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Koirat-ryhmässä jaoin kyselyn vasta myöhemmin, koska siellä on paljon ei-aktiivisia jäseniä.

Kyselyn tulokset

En löytänyt tapaa jakaa graafinen esitys verkon kautta, joten lisäsin tänne vain tulosten grafiikan leikkaa-liimaa-askartele-periaatteella. Teksti on pitkä, lisäsin kuvat tekstin joukkoon.

Pelkät kuvat silmäilemällä saat nopeasti käsityksen vastauksista. Katso pelkät kuvat täältä.

Alla on yksityiskohtainen sanallinen yhteenveto tuloksista, lopussa tulosten ei-niin-tieteelliset päätelmät 🙂

Hoitomuotokysymykset (1, 2, avoin 3)

hoitomuotoVastaajat olivat käyttäneet vaihtoehdoista eniten koirahierojan (60%), toiseksi eniten fysioterapeutin (48%)ja kolmanneksi eniten osteopaatin (31%) palveluita. Osa täsmensi, että hoito oli saattanut olla myös akupunktiota, joka ei ole manipulaatiohoitoa. Aluksi ”Mitä hoitomuotoa käytit”-kysymyksessä oli mahdollista valita vain yksi hoitomuoto: muutin kysymyksen parin tunnin päästä kyselyn alkamisesta niin, että oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Kiropraktikon (2%) lisäsin vaihtoehdoksi vasta 18.12, joten suurin osa heidän palveluitaan käyttäneistä lienee valinnut kohdan ”Muu” (16%). Muu-kohdassa ovat myös esimerkiksi jäsenkorjaaja ja akupunktiohoitaja. Vastausprosentti on 157, joten puolet vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli käyttänyt kahdenlaisia palveluita.

hoitomuoto2Suurin osa vastaajista oli valinnut hoitomuodon joko oman aiemman kokemuksen (57%)tai luotettavan suosittelijan (49%) perustella. 13% oli valinnut palvelun sähköisen verkkohaun perusteella, 6% halunnut vain kokeilla toimiiko hoito. Muun syyn oli valinnut 13% vastaajista. Tämänkin kysymyksen vastausmuotoa muutin saamani palautteen perusteella: aluksi oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto, myöhemmin useampi. Muu-kohtaan ei valitettavasti voinut teknisistä syistä saada täsmennystä ”Mikä?” Vastausprosentti oli 137, joten kolmannes vastaajista (tässä mahdollinen vääristymä kysymyksen muokkauksen takia) oli valinnut kaksi syytä.

Vastaajien mukaan heidän koiransa ovat käyneet manipulaatiohoidossa usein eläinlääkärin suosituksen perusteella. Toisaalta koiranomistaja itse on ollut usein myös aktiivinen viemään koiransa hoitoon oma-aloitteisesti. Aktiivisten koirien omistajat vaikuttavat ymmärtävän koiran lihashuollon merkityksen erityisen hyvin. Erilaisista nivelongelmista kärsivien koirien omistajat vaikuttavat lisäksi hakevan aktiivisesti koiralleen muutakin kuin lääkehoitoa. Moni koiranomistaja haluaa koiransa käyvän lisäksi säännöllisesti tarkastuksessa koiran anatomian hyvin tuntevalla ammattilaisella. Erittäin suosituksi vastausten mukaan osoittautui useamman eri hoitomuodon yhdistäminen, esimerkiksi käyminen hierojalla useammin ja osteopaatilla tai akupunktiossa harvemmin. Myös hinta vaikutti hoitomuodon valintaan: hieroja tuli vastausten mukaan edullisimmaksi. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että hieroja ei välttämättä osannut auttaa ja seuraava käynti olikin fysioterapeutilla.

Hoitajan valinta (avoin kysymys 4)

Hoitajan valinnassa painavat vastaajien mukaan ylivoimaisesti eniten suositukset ja omat hyvät kokemukset hoitajasta. Kolmanneksi merkittäväksi yksittäiseksi seikaksi muodostui hinta. Myös hoitopaikan sijainti ja hoitoon pääsyn nopeus vaikuttivat vastaajien mukaan jonkin verran. Hyvän hoitajan luo ollaan toisaalta valmiita menemään vähän kauemmaskin.

Ennen hoitoa hoitajalle esitetyt kysymykset (5, avoin 6, 7)

kysymykset-hoitajalle

39% vastaajista kertoi esittäneensä hoitajalle kysymyksiä ennen hoitoa.

Kysymykset koskivat usein hoidon mahdollisia vaikutuksia, hoidon aikana tehtäviä toimenpiteitä (hoidon kulkua) ja hoitajan kokemuksia vastaavan hoidon tarpeessa olleista aiemmista asiakkaista. Kyselyn vastaajat olivat lisäksi kysyneet yleisiä koiralla todettuun sairauteen liittyviä asioita, kuten mahdollisia oireita. Osa vastaajista oli myös pyytänyt etukäteen saavansa kotihoito-ohjeita. Ennen hoitoa moni vastaajista oli pyytänyt hoitajaa kertomaan, missä kohdissa koiralla on lihasjännitystä tai jotain muuta huomioitavaa.

tieto

61% vastaajista kertoi saaneensa ennen hoitoa tarpeeksi tietoa, vain alle 4% oli sitä mieltä, että saatu tieto oli puutteellista. 35%:lle hoitotoimenpiteet olivat entuudestaan tuttuja.

Hoitajan ennen hoitoa esittämät kysymykset (8, avoin 9)

tieto2

95% vastaajista kertoi hoitajan halunneen koirasta tietoja etukäteen.

Hoitajan esittämät yleiset kysymykset keskittyivät keräämään tietoa koiran iästä, koosta, liikkumisen määrästä ja terveyshistoriasta. Terveyshistoriakysymykset koskivat mahdollisia aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä mahdollisia aiempia onnettomuuksia tai vammautumisia.

Yksilöllisemmät hoitajien tekemät kysymykset koskivat tietylle koiralle tyypillisiä asioita. Jos koiralla oli jokin todettu sairaus, hoitaja saattoi haluta tietoa sairauden oireista. Osa kysymyksistä koski koiran mahdollista lääkitystä tai ravintoa. Hoitaja halusi usein myös tietoja juuri sillä hetkellä ajankohtaisista oireista ja syystä tulla hoitoon.

Vastaajan hoitajalta saama tieto hoidon vaikutuksista (10)

tieto

74% vastaajista oli mielestään saanut hoitajalta riittävästi tietoa. 22%:lla oli hoidosta jo ennestään tarpeeksi tietoa. Alle 4% oli tyytymättömiä saamansa tiedon määrään.

Hoidon määrä ja ajankohta (kysymys 11, avoimet 12 ja 13)

jatkuva

Lisäsin kysymyksen ”Käykö koirasi jatkuvasti hoidossa sairauden oireiden tai niiden ennaltaehkäisyn vuoksi?” 18.12 iltapäivällä, joten vastauksia tuli yhteensä vain 12. Näistä vastaajista 75% kertoi koiransa käyvän säännöllisesti hoidossa.

Vuoden 2016 aikana hoitokertojen määrä vaihteli yhden ja tarkemmin määrittelemättömän välillä. Tarkkaa keskimääräistä käyntimäärää on mahdoton laskea, mutta arvioin sen olevan noin 12 kertaa vuodessa. 3-5 kertaa vuoden aikana hoidossa käyneiden määrä oli suuri, toisaalta osa koirista käy vastaajien mukaan säännöllisesti hoidossa 3-12 viikon välein. Monella vastaajalla oli useampi koira, joten hoitokertoja perhettä kohti tuli tietysti enemmän. Osa vastaajista kommentoi, ettei hoitokertojen määrällä ollut väliä, pääasia oli koiran hyvinvointi. Monella koiralle hoito lisäksi jatkuu edelleen.

Vastaajien koirien hoitojen kestossa vuonna 2016 oli myös suurta vaihtelua. Toiset koirat olivat käyneet hoidossa akuutin asian takia tietyn ajanjakson, toiset taas säännöllisin väliajoin koko vuoden ajan. Osa vastaajista kertoi koiransa tai koiriensa käyneen hoidossa jo useita vuosia. Moni vastaaja täsmensi lisäksi koiransa käyneen tietyssä hoidossa tietyn ajan ja toisessa tietyn ajan.

Hoidon hyöty koiralle (kysymykset 14 ja 17)

hyoty

98% vastaajista oli sitä mieltä, että koira olo hyötynyt hoidosta. 1% vastasi, että koira ei hyötynyt, mutta ohjattiin jatkohoitoon muualle.

jatkossa

Samaa hoitomuotoa käyttäisi jatkossakin 98% vastaajista.

Kotihoito-ohjeet (kysymykset 15, avoin 16)

kotihoito

87% vastaajista kertoi saaneensa koiralleen kotihoito-ohjeita. Suurin osa näistä oli vastaajien mukaan jumppa- tai venyttelyohjeita sekä ohjeita lihasten lämmittelyyn tai hierontaan. Pieni osa vastaajista tarkensi saaneensa ohjeet kirjallisina. Osa vastaajista oli saanut koiralleen myös ravinto-ohjausta. Kotihoito-ohjeiden taustalla vaikuttaa vastausten mukaan olleen kaksi ajatusta: joko ehkäistä hoidetun ongelman uusiutuminen tai ylläpitää koiran senhetkistä hyvinvointia.

Avoin kysymys (palaute ja muuta lisättävää, 18)

Osa vastaajista halusi tarkentaa saaneensa hoidoista hyötyä vaihtelevasti, vaikka oli vastannut koiransa hyötyneen hoidosta. Toisille koirille sopiva hoitomuoto oli löytynyt vasta kokeilemalla useaa eri hoitomuotoa ja hoitajaa. Palautteessa vastaajat kritisoivat sitä, että hinnan perusteella ei voi lainkaan päätellä laatua ja että vasta hoidossa käytyään tietää, sopiiko koiralle juuri kyseinen hoitaja.

Yhteenveto ja päätelmät

Kyselyn taustalla oli halu selvittää, mitä koiran manipulaatiohoitopalveluita aktiivisesti koiransa kanssa toimivat ihmiset ovat käyttäneet tai käyttävät ja kuinka paljon koirat ovat hyötyneet niistä. Etukäteen tiedossani oli, että hinta-laatusuhteessa on paljon parannettavaa, joten en tehnyt kysymyksiä siitä aiheesta.

Kaikista hoitojen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista huolimatta tuloksista näkyy, että koirat olivat pääsääntöisesti hyötyneet hoidoista. Hierojien palveluita vastaajat olivat käyttäneet eniten. Tämä johtuu luullakseni siitä, että hierojia on lukumääräisesti enemmän kuin muita hoitoja tarjoavia hoitajia.

Tuloksiin vaikuttaa ilman muuta se, että rajasin kyselyn niin sanottuihin koira-aktiiveihin, siis koiran terveydestä erityisen kiinnostuneisiin ihmisiin. Koiranomistajan koiran hoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tulosta huomattavastikin: kotihoito on todella tärkeää.

Rakenteeltaan kysely ei ollut aivan toimiva. Tarkoitukseni oli pitää kysely mahdollisimman lyhyenä, jotta siihen olisi helppo vastata. Palautteen perusteella tein kuitenkin päätelmän, että kyselyn olisi pitänyt olla laajempi. Päätinkin siksi uusia kyselyn myöhemmin toimivampana versiona.

Tassaus aloittaa vuoden 2017 alusta

logo1Koirantasauspalvelu Tassaus avaa ovensa tammikuussa 2017 Helsingin Arabiassa. Myös Miki ja Pipa ovat juhlistamassa avajaisia myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Tassaus tarjoaa koirahierontaa ja hieronnan tukipalveluita, sekä maaliskuusta 2017 alkaen myös vyöhyketerapiaa koirille. Tassauksen kotisivuja rakennetaan parhaillaan osoitteeseen tassaus.fi. Tassauksen toiminnan ensisijainen periaate on tehdä hoitoja koirille ilman pelkoa tai stressiä.

Tassaus on avoinna sekä koiranilmalla että hyvällä tuulella!

Uusinta tutkimustietoa koiran kognitiosta

Tunnetussa Yhdysvaltalaisessa Current Directions in Psychological Science-lehdessä on julkaistu 11 tuoretta tutkimustulosta koiran kognitiosta.

kognitiotutkimukset-10_2016
Alkuperäinen kuva löytyy osoitteesta http://cdp.sagepub.com/ content/25/5.cover-expansion

Lehden julkaisija on maailman viidenneksi suurin lehtitalo Sage Publishing, joka on viimeisen muutaman vuosikymmenen historiansa aikana keskittynyt eri alojen tieteellisen tiedon julkaisuun. Lehden sivulta voi maksutta käydä lukemassa kunkin tutkimuksen lyhennelmän.

Artikkelien logiikka oli hieman toisistaan poikkeava: osassa tärkein tieto oli lyhennelmässä, osassa päätelmissä tai muuten tekstin lopussa. Nämä poikkeamat näkyvät alla olevassa tekstissä. Kaikki tutkimukset ovat mielestäni kiinnostavia ja kaikkien tutkimusten alkuperäisen tekstin joukossa oli paljon lisätietolinkkejä.

Minulla meni tämän pitkän tekstin kirjoittamiseen tuntikausia, joten toivottavasti tästä on iloa ja apua muille  🙂 Tekstin kuvat ovat kuvapankista.

Julkaistut tutkimukset (linkit verkossa julkaistuun maksuttomaan englanninkieliseen tekstiin):

1. Current Trends in Canine Problem-Solving and Cognition. Koirien ongelmanratkaisun ja kognition nykytrendit

blown-ink-1153078Lyhennelmä: Tiedeyhteisö on kehittämässä uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin tutkia koirien hermoston ja perimän toimintaa. Tutkijoiden yhteistyö on tärkeää uusien tutkimuslöytöjen tekemiseksi.

Päätelmät: Tulevaisuudessa tarvitaan eri tutkimusalojen yhteistyötä ja panostamista tutkimusmetodien kehittämiseen. Tutkijoilla tulisi pätevien tulosten saamiseksi olla jatkossa tietoa koiran käytöksen etologiasta (alkuperästä). Koirien kognition tutkijoista voi jatkossa olla paljon apua muiden lajien tutkijoille.

***

2.A Review of Cognitive Abilities in Dogs, 1911 Through 2016: More Individual Differences, Please! Katsaus koirien kognitiivisiin kykyihin 1911-2016: Enemmän yksilöllisiä eroja, kiitos!

Lyhennelmä: Tutkijat väittävät koiran perusteellisesta älykkyyden tutkimisesta olevan hyötyä myös koiran ja ihmisen perusterveystutkimukselle (esimerkiksi ikääntymis- ja dementiatutkimus).

***

3. Of Dogs and MenKoirista ja ihmisistä.

men-accessible-1461057Lyhennelmä: Koirien on todettu tarkkailevan ihmisen käyttäytymisen vihjeitä tarkasti. Koirat myös pysyvät lähellä kaatunutta omistajaansa, välttelevät petollisia ihmisiä ja suosivat ihmistä, joka antoi tietoa palkkion sijainnista (verrokkina ihminen, joka ei tietoa antanut). Toisaalta koirien ei havaittu menevän auttamaan onnettomuudessa. Avaruudellista muistia ja laskutehtäviä tutkittaessa havaittiin koirilla olevan kykyjä niihin, mutta vähemmän kuin muilla aiemmin tutkituilla lajeilla.

***

4. Current Trends in Dog-Human Communication. Do Dogs Inform? Koiran ja ihmisen välisen kommunikaation nykytrendit. Välittävätkö koirat tietoa?

sign-1444991Lyhennelmä: Koirien kyky ymmärtää ihmistä on todennäköisesti tulosta sopeutumisesta elämään ihmisten kanssa ja kesyyntymisen jälkeen tapahtuneista valintaprosesseista. Viime vuosina on ollut kiinnostusta selvittää, kuinka paljon koirien viestintä muistuttaa ihmisvauvojen viestintää. Pohdintaa tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettin, kuinka iso osa koirien kommunikaatiosta on tiedon antamista muille. Tähän asti tätä piirrettä on pidetty tyypillisenä ainoastaan ihmiselle.

Yhteenveto: Koirilla näyttää olevan kyky ymmärtää ihmisen aie kommunikoida ja joissain tilanteissa auttaa tai odottaa ihmisen auttavan. Siitä on olemassa vain ristiriitaista tietoa, ymmärtääkö koira ihmisen mielentilaa,  asioiden viitteellisyyttä tai pyrkiikö kommunikoimaan antaakseen tietoa. Näitä kaikkia on syytä tutkia  lisää tulevaisuudessa.

***

5. Are Dogs Social Generalists? Canine Social Cognition, Attachment, and the Dog-Human BondOvatko koirat lahjakkaita sosiaalityöntekijöitä? Koirien sosiaalikognitio, kiintymys ja koiran ja ihmisen välinen side.

Lyhennelmä: Koirien käytöksen vaihtelevuus voisi selittyä kyvyllä sosiaaliseen muovautuvuuteen. Koko populaatioon kohdistuvilla tutkimuksilla, esimerkiksi kiintymismallitutkimuksella saataisin lisätietoa syistä kesykoiran biologiseen menestykseen. Tästä tiedosta voisi olla hyötyä laajasti sekä ihmisille että koirille.

world-social-forum-2005-1525689Päätelmät: Vaikka koirat oppisivat nopeasti vastaamaan toisen rodun eleisiin ja äänimerkkeihin, näiden kykyjen kehittyminen voi tarkoittaa kommunikaation vaikeutumista toisten koirien kanssa. Kehityssuunnan muuttuminen (vajaa yksilönkehitys) voi johtaa myös eroahdistuksen pahenemiseen. Lisääntynyt vuorovaikutus ihmisen kanssa voi lisäksi estää ongelmanratkaisutaidon kehittymistä. Viimeinen ilmiö on jo havaittu papukaijoilla.
Koirien käytös ihmistä kohtaan kuitenkin vaihtelee rajusti koiran elinympäristön mukaan: kolme neljännestä maailman koirista eli vapaana elävät raadonsyöjät käyttäytyvät agressiivisesti tai pelokkaasti, kun taas osa muista koirista elää turvalliseksi kokemassaan suhteessa ihmisen kanssa. Näistä syistä sosiaalistumisen ja kesyyntymisen ymmärtäminen yksilöllinen vaihtelu huomioon ottaen on tärkeää kesykoiraa tulevaisuudessa tutkiessa.

***

6.  The Genetics of How Dogs Became Our Social AlliesKuinka koirista tuli ihmisten sosiaalisia liittolaisia: perimän näkökulma.

dna-sequence-1570578Lyhennelmä: Koska kesykoirat kehittyivät sudesta nykyisiksi kommunikaatiotaitureiksi, ne olisivat ideaali tutkimuskohde sosiaalisen käytöksen periytymisen tutkimiselle. Tässä tutkimuksessa esitetään todisteita siitä, miksi viimeaikaisia rotutyppien valintaperiaatteita voidaan käyttää mallina tutkittaessa persoonallisuuden geneettistä rakennetta. Samoin esitetään todisteita ihmisten ohjaaman käyttäytymisen olevan selvästi yhteydessä pieneen määrää geenejä, joiden aktivoituminen ihmisessä voi aiheuttaa esimerkiksi autistisia tai skitsofreenisia piirteitä. Tutkijat ehdottavat, että koirilla tutkittaisiin sosiaalievoluution genetiikkaa ja kehitystä ja voitaisiin sitä kautta luodata myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

***

7.  How Dogs Perceive and Understand UsKuinka koirat hahmottavat ja ymmärtävät meidät [ihmiset].

glass-cube-and-sphere-1423317Päätelmät: Vaikuttaa siltä, että koirien herkkyys ja kyvyt visuaalisessa maailmassa ovat koirille edullisia työskennellessä ja eläessä ihmisten kanssa. Tutkijoiden mukaan koirilla on riittävästi havainto- ja kognitiivisia kykyjä tulkitsemaan hienovaraista syrjintää tai monivivahteista luokittelua. Koirat kykenivät erottamaan ja yhdistelemään tehtävälle oleelliset piirteet tietokoneelta laboratorioympäristössä. Koirat myös vaikuttavat keräävän paljon tietoa asuessaan lemmikkinä yhdessä ihmisten kanssa. Ihmisen kasvoilta tunteita ja eleitä tulkitsemalla koira voi kommunikoida ja toimia yhdessä ihmisen kanssa.

***

8. What Is Special About Dog Cognition? Mitä erityistä koiran kognitiossa on? 

opposites-1551950Päätelmät: Koirilla on uskomaton kyky viekoitella suurempi, vahvempi ja älykkäämpi rotu suojelemaan itseään. Väitteet kognitiivisista kyvyistä vaativat kuitenkin paljon todisteita. Tämän kolmen tutkimuksen katsauksen mukaan koiran kognitioksi kutsuttu ilmiö johtuu ehdollistumisen, ihmisen kehoon tai eleisiin reagoinnin ja ihmisen vahvistaman toiminnan periaatteista. Näiden periaatteiden pohjalta koiran voi olettaakin olevan herkkä tarkkailemaan ihmistä. Koirilla ei tutkijoiden mukaan myöskään voi näistä syistä olettaa olevan kognitiota.

***

9.   Sharing More Than the Sofa: What Dogs Can Teach Us About Human Self-Control Kun jaetaan muutakin kuin sohva: Mitä koirat voivat opettaa meille [ihmisille] ihmisten itsehillinnästä. 

sit-on-it-1499436Lyhennelmä: Ihmisillä tehtyjen tutkimusten mukaan itsekurin vaikutus suoritukseen vähenee, jos suoritus on tehtävä sen jälkeen, kun itsekuria on jo koeteltu jollain tavalla. Tämä egon ehtymiseksi kutsuttu ilmiö rajoittuu ihmisten uskomusten ja havaintojen mukaan. Tämä sama ilmiö on havaittu myös koirilla. Tämä viittaa siihen, että ilmiön takana on sama biologinen mekanismi. Ilmiötä koirilla tutkimalla voitaisiin siis saada tietoa myös ihmisten itsehillinnästä.

Päätelmät: Tämä tutkimus vahvisti tutkijoiden käsityksen siitä, että ilmiötä kannattaisi todella tutkia koirilla, joiden reaktioita eivät vaimenna ihmisten uskomukset.

***

10. Now You See It, Now You Don’t: Object Permanence in DogsNyt näet sen, nyt et: Esineiden pysyvyys koiran näkökulmasta

Digital StillCameraLyhennelmä: Koirien kognitiivisia kykyjä voidaan arvioida ihmisten kehitystä kuvaavasta kirjallisuudesta otettujen harjoitusten avulla. Yhdessä näistä harjoituksista selvitetään, ymmärtääkö tutkittava tietyn esineen olevan olemassa, vaikkei näe esinettä. Harjoituksessa siirretään esineen sisältävää astiaa. Tutkijat löysivät todisteita siitä, että koira voi muistaa piilotetun esineen: koira vaikutti tunnistavan esineen sekä sen paikasta että väristä johtuvasta ristiriidasta huolimatta. Esineen pysyvyyden ymmärtämisen tutkimuksen tulokset tarjoavat keinoja arvioida koiran kognitiivista kehitystä.

***

11. Why Did the Dog Walk Into the MRI? Miksi koira käveli magneettikuvauslaitteeseen? 

brain-in-hand-1312350Päätelmät: Koirilla niiden hereillä ollessa tehtyjen magneettikuvausten avulla voidaan tulevaisuudessa saada tietoa myös ihmisistä, esimerkiksi kehittämällä myös ihmisiin pätevä malli kognition ja yhteiskunnan kehityksestä. Koirien käytöksen syistä magneettikuvauksen avulla saadut tulokset ovat yhteneväisiä muilla roduilla, kuten jyrsijöillä ja kädellisillä tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa. Tekniikan kehittyessä on ollut jo mahdollista tutkia yksittäisten koirien hermostolle tyypillisiä reaktioita ja niiden vaikutuksia temperamenttiin ja kognitioon. Näitä tuloksia voidaa käytää esimerkiksi valitessa koiralle sopivaa työtä (esim terapia- tai poliisikoirat). Tulevaisuudessa magneettikuvauksen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi aivojen reaktioita eri kognitiotasoihin ja oppia näiden avulla asioita koirien kognitiosta ja havaintokyvystä. On odotettavissa, että eläinlääkärien käyttöön alkaa tulla magneettikuvauslaitteita, koska koiria voidaan niiden avulla tutkia nukuttamatta.

Rescue-päivä 8.10.2016

Rescuepäivä on vielä pari tuntia käynnissä Helsingin Suvilahden Kattilahallissa. Vielä ennättää joukkoon – Jone Nikulakin on siellä 🙂

p1100830

Kävimme Pipan kanssa viettämässä pari tuntia hyvässä seurassa. Pipalla oli toooooosi hyvä päivä, vaikka herkku- ja huomiokiintiö tuleekin harvoin täyteen 😉 Harvemmin olemme osallistuneet tapahtumaan, jossa ihmiset osaavat katsoa jalkoihinsa ja väistää pientäkin koiraa.

Ihmisiä oli niin paljon, että kuvien ottaminen oli koiran hihna toisessa kädessä mahdotonta. Nautin siis vain tunnelmasta. Ja söin lounaaksi todella herkullisia Soisoin bataattiranskalaisia itse tehdyllä majoneesilla ja kaalisalaatilla, nams!

Nyt on kotona hyvin rauhallinen ja tyytyväisen oloinen Pipa 🙂

p1100832

Hyvää Eläinten päivää 4.10.2016!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään alkaa Eläinten viikko, teemalla Ole hellä hevoselle. Hevosta ei pitäisi hallita kivulla, sen tulisi löytää pysyvä koti ja tarpeeksi liikuntaa sekä syödä sopivaa ruokaa, viikon teemateksti kertoo. Samat asiat pätevät pitkälti myös koiriin (jotka olivat eläinten viikon teemana vuonna 2015).

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n sivuilla kerrotaan, että Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Wikipedia taas kertoo Eläinten päivän historian alkavan 1800-luvulla pidetyistä ”eläinten hyvinvointikongressin internationaaleista”. Ihan uudesta ideasta ei siis ole kyse.

hantaheiluu

Eläinten oikeuksiin lakimuutoksia?

Animalian kampanja ”Eläin on lainsuojaton” jatkuu myös Eläinten viikolla. Kampanjan tarkoituksena on vaikuttaa käsittelyssä olevan eläinsuojelulain muuttamiseen nykyaikaiseksi 20 vuoden takaisesta: Animalian mukaan lakiin on saatava muutoksia niin, että se suojelee tuotantoeläinten lisäksi muitakin eläimiä. Lakia säätämässä olevat päättäjät eivät ilmeisesti ole erityisen halukkaita tekemään eläinsuojelijoiden vaatimia muutoksia. Kampanjan vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa verkossa.

Linkkasin Facebookiin taannoin Maaseudun tulevaisuus-lehden artikkelin uudenuutukaisesta Eläinsuojelupuolueesta. Artikkelin otsikko ”Eläinoikeuspuolue haluaa eläimet juridisiksi henkilöiksi ja maataloustuet vain kasvituotannolle” herätti tuotantoeläinomistajaystävässäni suuttumusta. Tuntuu toki naurettavalta ajatus, että kanoille annettaisi kuvalliset passit ja pässeille mahdollisuus itsenäiseen maailmanmatkailuun. Sitä tuo ”juridinen henkilö” ei kuitenkaan ihan tarkoita 😉

Juridisesta henkilöstä eli oikeushenkilöstä eli oikeussubjektista lukee Wikipediassa:

”Oikeussubjekti on oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Tätä ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi. Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.

Eläin tai ympäristö ei ole oikeussubjekti. Niiden oikeudellinen asema on järjestetty oikeussubjekteihin kohdistettujen ohjeiden tai kieltojen avulla. Eläin ei itse voi vaatia oikeuksiensa toteuttamista tuomioistuimessa. Eläin katsotaan lähinnä esineeksi, vaikka joissain oikeusjärjestyksissä on tunnustettu, että eläimilläkin voi olla itsenäisiä perusoikeuksia kuten oikeus elämään.”

Eli eläin katsotaan nykyisen lain mukaan esineeseen verrattavaksi. Eläin ei kuitenkaan ole tuoli, vaan hengittävä ja tunteva olento. Jos minulla esimerkiksi olisi lain mukaan enemmän oikeuksia puuttua kadulla jatkuvasti näkemääni usein puhtaasti tietämättömyydestä johtuvaan eläinten kaltoinkohteluun, muuttuisivatko asiat? Jos kouluttaminen ja tiedottaminen eivät riitä, tarvitaanko silloin lakimuutoksia? Ja lopuksi, jos lakimuutoksia tehdään, miten niiden noudattamisen valvonta järjestetään järkevästi?

Rauhoittavat signaalit 19 ja 20 /20: Pentumainen käytös ja merkkaaminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaalien opettelu kannattaa aloittaa rauhallisena hetkenä sisällä tutussa ympäristössä, jolloin koira todennäköisimmin käyttää vain yhtä signaalia kerrallaan. Tällä tavalla oman koiran käyttämät signaalit tulevat vähitellen tutuiksi. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Pentumainen käytös:

Aikuisetkin koirat saattavat käyttäytyä pentumaisesti, esimerkiksi olla hyvin vilkkaita tai tuijottaa suurin viattomin silmin häntää ja samalla jopa koko takapuolta heiluttaen. Toiselle aikuiselle koiralle pennun käyttämät signaalit kertovat, ettei niitä käyttävä koira ole uhka.

Miki käytti tätä signaalia paljon nuorempana. Koko takapuoli heiluu edelleen toisinaan Mikin ollessa todella innostunut jostain, Miki ei niinkään enää käytä sitä rauhoittavana signaalina.

dogy-1524424

Merkkaaminen:

Merkkailu voi reviirin merkitsemisen lisäksi olla sosiaalista toimintaa tai johtua stressistä. Rohkeammat koirat merkkailevat enemmän silloin, kun läsnä on arempia koiria. Tästä voi päätellä, että merkkaaminen on myös rahoittava signaali. Koirat saattavat merkata myös silloin, kun eivät keksi muutakaan turvallista yhteistä toimintaa. Merkkaaminen ei siis ole pelkästään urosten hommaa.

Mikin ennätys samaan paikkaan pissaamisessa on 14 kertaa. Tämä tapahtui vuorotellen koiran kanssa, jota Miki ei ollut tavannut aiemmin, vieraassa paikassa. Vasta merkkaamisen jälkeen koirat nuuskivat toisiaan ja sen jälkeen kisailivat leikkisästi keskenään. Pipa taas vaikuttaa oppineen Mikiltä merkkaamisen taidon ja pissaa pidemmän lenkin aikana yleensä muutaman kerran, etsittyään ensin kiinnostavimmilta haisevat kohdat.

pissa

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Uutisia

Hihhei, yritykseni on viimein perustettu!

dog-print-1162043

Työn, opintojen ja yritykseen liittyvien asioiden viedessä aikani en ole ehtinyt käydä täällä tekemässä päivityksiä pitkään aikaan, mutta palaan kyllä.

Monenlaisia ajatuksia on vielä julkaisematta ja rauhoittavat signaalit-sarjakin on kesken (kaksi viimeistä signaalia puuttuu edelleen).

Jatkossa keskityn kertomaan uutisia maailmalta kääntämällä ja referoimalla lehtiartikkeleita ja tutkimuslähteitä. Koiramaailmassa tapahtuu koko ajan 🙂

Saa nähdä, kielletäänkö Suomessa jatkossa lailla koiran jättäminen yksin yli kuudeksi tunniksi.

Rauhoittavat signaalit 18 /20:Hymyileminen

Opettelemalla tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Hymyileminen

Koira saattaa hymyillä ollessaan tyytyväinen, toisaalta taas käyttää hymyä rauhoittavana signaalina. Koiran hymy on samankaltainen kuin ihmiselläkin: suupielet kääntyvät ylöspäin.

16.miki autossa
Hymyilyttää ja melkein nuolaisen huuliani 🙂

Miki hymyilee usein yrittäessään rauhoittaa tilannetta, yleensä silloin, jos ihminen tuo kasvonsa liian lähelle Mikin kuonoa. Hymyä voi välillä luulla irvistykseksi: hampaat näkyvät toisinaan.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit