Krokotiili on väsynyt. Välillä.

Kävimme muutama viikko sitten Porvoon Emäsalossa kylässä. Koirakaverin innostamana Pipa meni oma-aloitteisesti vedessä syvemmälle kuin koskaan aiemmin: vesi ulottui melkein selän yli!

Espanjanmaantiekiitäjälle se on suuri saavutus: koiralle, joka on tottunut siihen, että turvapaikka on vain tiukalle kerälle kääriytyneenä jossain pienessä kolossa. Vesi on outona elementtinä vaarallista. Pipan lempipaikka kotona on Oman Ison selän ja sohvan selkänojan välissä: jos välissä oleva kolo on 15-20 senttiä leveä, Pipa menee sinne nukkumaan huoaten tyytyväisenä.

P1090630
Kroko vaanii ruohikossa.
P1090703
Kallioralli
P1090738
Ei pelättävää rantaruohikossa
P1090916
Mikikin noin syvällä 🙂
P1100043
Krokoa ei kiinnosta keppi, vaan koirakaveri
P1100052
Mahansyvyisestä vedestä…
P1100057
…loikkiminen…
P1100102
…ei ole kevyttä hommaa…
P1100111
…vaan tehokasta treeniä leikin varjolla.
P1100131
Ei ihme, että väsytti. Koirakaveri uuvahti Oman Ison kenkien päälle.

Pipa oli aluksi hämmentynyt uudesta ympäristöstä ja uudesta koirakaverista. Alkuarkailun jälkeen Pipa kuitenkin kiiskitti kaveria niin, että tämä puolestaan hämmentyi… Naapurin puolella oli tyypilliseen tapaan jotain paljon kiinnostavampaa kuin omalla pihalla. Pipa hätääntyikin hetkeksi, kun pelkäsi Oman Ison hukkuneen johonkin, vaikka oli itse käynyt luvattomilla teillä eikä heti löytänyt takaisin ihmisten luo.

Pipan kanssa olemme edelleen tehneet luottamusharjoituksia. Siitä huolimatta Pipa on herättänyt Oman Ison viikon ajan monta kertaa yössä kurnuttamalla makuuhuoneen ovella olevalla portilla, haluten tarkistaa, ovatko ihmiset edelleen siellä. Varmistuttuaan, että kaikki on hyvin, Pipa on mennyt taas nukkumaan. Ja halunnut varmistuksen taas jonkin ajan päästä. Toivottavasti Pipan oloa helpottamaan vielä löytyy jokin keino.

Mainokset

Rauhoittavat signaalit 17 /20: Korvaava toiminta

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa.

Korvaava toiminta

Korvaava toiminta voi olla esimerkiksi maan nuuskimista, itsensä nuolemista tai rapsuttamista tai oman hännän tai jalan jahtaamista. Hämmentävässä tilanteessa koira voi tehdä mitä tahansa ensimmäisenä mieleen juolahtaakin pelottavan tilanteen välttämiseksi.

muutto 074
Lumessa on kiinnostavia hajuja silloin kun pitäisi mennä ihmisen luokse…

Miki nuolee paljon. Ahdistavan tilanteen, kuten kynsienleikkuun, Miki yrittää välttää nuolemalla mitä tahansa, johon yltää: leikkaajan kättä, peittoa, itseään, myös leikkureita. Ulkona sekä Miki että Pipa nuuskivat usein maata, kun eivät tiedä miten muuten toimia. Tämän Pipa on oppinut Mikiltä 🙂 Jos Pipa joutuu odottamaan liian kauan lenkille lähtöä, se alkaa jahdata omaa häntäänsä tai jalkaansa.

Hännän jahtaaminen voi tarpeeseensa nähden liian vähän aktivointia saavalla koiralla olla merkki stressistä: tekemisen puute saa aikaan korvaavan, pakkomielteisen toiminnan.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Päivä koirana, ellei kahtena

P1100140
MMMM, ihana mutaoja
P1100137
Häntä näkyy
P1100163
Kuusen alla Pipanainen. Ei nuku.
P1100167
Takuulla jotain herkkua täällä
P1100173
Oma iso ja Mikin häntä viuh vauh
P1100171
Tarkkana kuin… Miki
P1100174
Tonne nyt hyppää kuka vaan
P1100180
Nuusk. Uros pissasi tähän. Ja toinen. Ja kymmenes.
P1100190
Nuusk. Naaraskin kävi täällä pian pentujen saamisen jälkeen.
P1100181
Mihinseoravameni?!??!
P1100192
Peffan nuuskin jo, päästä ohi!
P1100198
Aurinko  haisee hyvältä
P1100205
NAAAAAAMS! Ei mitään väliä, vaikka vähän kuiva jo

P1100230

P1100209
Se ei ole koira eikä mikään joka ei kuraa
P1100212
Avaa JO!
P1100213
Kyllä jokainen koira puuhun pääsee
P1100222
Nuuusk, kiinnostava sammalen alusta
P1100232
Höh, jokainen koira pääsee tonnekin

Rauhoittavat signaalit 16 /20: Muiden väliin asettuminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja.

Muiden väliin asettuminen

Kärjistyvän tilanteen välttämiseen riittää usein se, että joko koira asettuu kahden toisen koiran tai ihmisen ja koiran väliin. Koirat käyttävät tätä signaalia usein myös tulkitessaan kahden ihmisen joutuvan konfliktiin esimerkiksi halatessa tai kätellessä. Samoin koira voi tulla väliin huomatessaan vieraan koiran tai lapsen lähestyvän omistajaa. Ele tulkitaan usein mustasukkaisuudeksi, vaikkei se ole sitä.

Väliin asettuminen on koirien yleisimmin käyttämiä rauhoittavia signaaleita ja monessa tilanteessa todella tehokas keino estää tappelu tai haukkuminen. Vaikka koira olisi unohtanut, miten signaalia käytetään, se ymmärtää eleen merkityksen ihmisen tekemänä. Itse systemaattisesti signaalia käyttämällä voi vaikuttaa levottoman koiransa käytökseen.

P1040061
Miki asettui uhkaavalta vaikuttavan valokuvaajan (minun) ja Pipan väliin

Itse asetun usein Pipan ja toisen koiran väliin kun huomaan, että Pipa jännittyy koiran lähestyessä. Joskus tilanteen tosin rauhoittaa vain se, että Pipan ja toisen koiran välissä on esine, joka estää näköyhteyden. Ohitustilanteissa käytän pääasiassa kahta signaalia: väliin asettumista ja kaartamista kauempaa. Pipa on remmirähjä, joten Pipan mielestä oudon koiran ohittaminen pitäisi tapahtua mielellään vähintään 20 metrin päästä. Kaartamisen opettelu on kuitenkin vähentänyt rähjäämistä, varsinkin kun teen sen Pipan ollessa aina kaarteen kauemmassa reunassa.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 15 /20: Leikkiinkutsu

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja.

Leikkiinkutsu

Leikkiinkutsuasennossa koiran etujalat tai koko etuosa on maassa ja takapuoli pystyssä. Tätä elettä koira voi käyttää tavatessaan leikkisän koirakaverin tai ollessaan epävarma toisesta koirasta tai kohtaamastaan isosta eläimestä. Aikuinen koira voi myös mennä leikkiinkutsuasentoon halutessaan rauhoittaa pelokasta pentua. Toisinaan toinen koira vastaa menemällä samaan asentoon, toisinaan taas rauhoittumalla tai kääntymällä pois.

Ihminen voi vastaavasti asettua leikkiinkutsuasentoon liikuttamalla käsivarret alas taakse.

P1070488
Pipa reuhaa aina pesulta tullessaan

Pipa on leikkisä ja räjähtäväenerginen koira. Leikkimiseen Pipalla on lähes aina kiinnostusta ja leikkiinkutsuasento siksi päivittäisessä käyttössä sisällä ja ulkona. Pipa pitää pienistä lapsista ja kutsuu leikkiin usein myös juuri kävelemään oppineita lapsia. Aina Pipan kohtaamat koirat ja ihmiset eivät leikkiin lähde, vaikka Pipa jaksaa joskus kauankin yllyttää mukaansa juoksemaan. Pipa käyttää asentoa rauhoittavana eleenä yhtä usein kuin leikkiinkutsunakin.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit 13 ja 14 /20: Hitaasti ja rauhallisesti liikkuminen ja kaartaen lähestyminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään täysin vieraita koiria. Voit myös itse kommunikoida koirien kanssa signaaleilla, joita koirat käyttävät: vaikka eleiden käyttö tuntuisi aluksi oudolta, ne osaava koira ymmärtää niiden merkityksen ihmisenkin tekemänä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä.

Hitaasti ja rauhallisesti liikkuminen

Hitaat liikkeet rauhoittavat, kun taas nopeat hermostuttavat. Koira saattaa siksi hidastella tai pysähtyä kokonaan. Jos koira lenkillä ollessa hidastaa vaihtia, syynä voi olla toinen lähestyvä koira, pelottava paikka tai ihminen. Koiran hidastaessa pahin mahdollinen vaihtoehto on kutsua koiraa vihaisella tai kärsimättömällä äänellä: jos koira huomaa ulkoiluttajan olevan hermostunut, koira usein hidastaa entisestään vauhtia rauhoittaakseen myös ulkoiluttajaa.

Sama rauhoittava signaali hidastaa koiran oppimista niissä tilanteissa, joissa omistaja reagoi kärsimättömästi hitaasti käskyä tottelevaan koiraan. Vihaisesti komentamalla koira todennäköisesti hidastaa käskyn edellyttämää liikettä entisestään eikä tilanteen mahdollisesti kärjistyessä pysty lainkaan oppimaan siltä toivottua käytöstä. Koulutustilanteissa kouluttajan olisi syytä toimia aina rauhallisesti sekä puhua riittävän hiljaisella äänellä.

P1090620
Koirakaveri lähestyi Pipaa varoen ensimmäisellä kerralla

Kaartaen lähestyminen

Koirat lähestyvät toisiaan tyypillisimmin kaartaen. Siksi niitä suoraan lähesyvät ihmiset voivat koiran mielestä olla uhkaavia. Tätä signaalia käyttämällä voi opettaa koiran ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Yleensä koiran on luontaisten ominaisuuksiensa takia helpompi ohittaa toinen koira kiertämällä kauempaa kuin pysähtymällä ja odottamalla. Koira käyttää tätä signaalia myös silloin, jos menee ulkoiluttajan taakse piiloon. Kaartaen lähestymiseen voi ohitustilanteissa liittyä myös se, että koira katselee aivan muualle kuin pelottavaan kohteeseen.

Tämän signaalin käyttö on ihmisiltä erityisen suotavaa uusia koiria tavatessa. Jos koira ilmaisee hermostumisensa, kannattaa ensimmäisen kerran koiraa lähestyessään kävellä rauhassa ohi koiraa katsomatta, pysähtyä ja antaa koiran tulla luokse.

Yllä olevassa kuvasarjassa Pipa lähestyy vauhdilla kaartaen kahta koirakaveria, joiden agressiivisuudesta ei ollut ihan varma. Pipa käyttää tätä itselleen erittäin luontaista signaalia paljon, tarvittaessa myös leikkitilanteissa.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Koira ja kookosöljy

Olen lukenut viime kuukausina eri lähteistä, että kaikille koirille kannattaisi antaa lisäravinteena kookosöljyä. Minusta asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen. Väitteiden taustalla ei myöskään ole tutkimustietoa: tutkimuksissa ei ole löydetty perusteita suositella kookosöljyn käyttöä koirille. Linkkejä asiaan liittyviin artikkeleihin kirjoituksen lopussa.

90 prosenttia kookosöljystä on tyydyttynyttä rasvaa. Sen merkityksestä ihmisten ravinnossa kiistellään parasta aikaa ja uudet tutkimustulokset ovat vanhempien tutkimusten kanssa ristiriidassa. Jos rasva-asiat kiinnostavat suomeksi, niistä voi lukea tiivistelmän ainakin täältä.

Kookosöljyn kiinnostavin aine koiran ravitsemuksen kannalta on tyydyttyneisiin rasvoihin kuuluva lauriinihappo. Nisäkkään ruoansulatus muokkaa lauriinihapon monolauriiniksi, joka muistuttaa yhtä ihmisen rintamaidossa olevista monoglyserideistä. Monolauriinia elimistö voi käyttää muun muassa immuunipuolustuksessa. Monolauriini pystyy hyökkäämään virusten bakteerien ja sienten kimppuun eli puolustamaan elimistöä taudinaiheuttajilta. Kookosöljyä esittelevissä lehtiartikkeleissa mainitaan usein öljyn myös hoitavan koiran turkkia ja voivan toimia nopeana energianlähteenä.

Kookosöljy sisältää myös monia muita rasvahappoja: lauriinihapon jälkeen eniten myristiini- ja palmitiinihappoa. Myristiinihapon imeytymisominaisuuksien takia kookosöljy on suosittu kosmetiikkatuotteissa. Palmitiinihappo taas on yleisin tyydyttynyt rasvahappo.

coconut-1327503

Kookosöljy sopii minusta koirille käytettäväksi elimistön puhdistustarkoituksessa. Pari viikkoa sitten sain Pipan hoidettua öljyn ja viherjauheen avulla taas kisakuntoon. Tarjosin Pipalle Karen Webbin ohjeiden mukaan kahta paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävää öljyä, joista Pipana valitsi kookosöljyn ja söi sitä kaksi desilitraa (!). Jouduin itse asiassa käymään välillä kaupassa hakemassa lisää, kun koiralle vaan rasva maistui 😉 Ennen öljyä Pipa oli syönyt desilitran runsaasti proteiinia sisältävää ohranorasjauhetta (tarjosin taas kahta vaihtoehtoa, eli ohranorasta ja spirulinaa). Tarkoitus ei ollut, että öljy toimisi ravinteena. Odotin öljyn tulevan Pipan elimistöstä ulos elimistöä puhdistavana oksennuksena tai ripulina – ja niin kävikin.

P1090175.JPG

Otin kuvan todisteeksi: kuvasta näkyy, että oksun mukana tuli ulos runsaasti samanlaista valkoista venyvää limaa kuin koiran oksentaessa ruohoa syötyään. Pystyin siitä päättelemään, että öljy tosiaan toimii viherjauheen kanssa syötynä elimistöä puhdistavana aineena, aivan samoin kuin ruoho. Valkoinen lima ei voi olla öljyä, koska kookosöljy muuttuu värittömäksi noin 25 celsiusasteessa. Öljyä näkyy vähän oksun reunoilla. Jatkossakin koirat syövät meillä viherjauheita ja öljyjä, jos vaikuttavat väsyneiltä tai huonovointisilta.

Miki söi samoja aineita kuin Pipa, mutta reagoi täysin eri tavalla: muuttui levottomaksi ja traumakäyttäytyminen (pelkoreaktiot ja psykoottiselta vaikuttava käytös) voimistui selvästi. Viherjauheen ja öljyn yhdistelmä tuntui vaikuttavan Mikiin paljon Pipaa voimakkaammin. Mikin nivelissä olevat kulumat näkyivät myös elimistön puhdistuksen jälkeen liikkuessa selvemmin kuin pitkään aikaan. Onneksi Miki sai niveliin uutta voiteluainetta ja liikkuu taas paremmin. Pipaankin puhdistus vaikutti, koska seuraava juoksukisa meni paljon paremmin ja Pipasta tuli aktiivisempi myös sisällä. Pipassa en kuitenkaan huomannut traumakäyttäytymistä.

 

Linkit (käännökset omiani):

http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1516-35982008001300004 Essential fatty acid metabolism in dogs and cats. Vuonna 2008 julkaistu tutkimus rasvahappojen sulamisesta koirien ja kissojen elimistössä (Texasin eläinlääketieteen yliopisto: College of Veterinary Medicine, Texas A&M University)

http://www.dogsnaturallymagazine.com/the-health-benefits-of-coconut-oil/ Kookosöljyn terveysedut koirille luotetun amerikkalaisen koiralehden mukaan.

http://www.foodinsight.org/CoconutOilAndHealth Yhteenveto tähänastisista (vuoteen 2014 mennessä tehdyistä) tutkimuksista, joita kookosöljyn vaikutuksista on tehty ihmisille. Yhteenvetona todetaan muun muassa, ettei kookosöljy ole parannuskeino kaikkiin vaivoihin.

http://skeptvet.com/Blog/2015/04/coconut-oil-for-pets/ Luontaishoitoskeptisen eläinlääkärin blogi. Yleistä kookosöljystä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25865422 Evaluation of the use of esterified fatty acid oils enriched in medium-chain fatty acids in weight loss diets for dogs. Esteröityjen yksinkertaisempirakenteisilla rasvahapoilla rikastettujen rasvahappojen käytön merkityksen arviointi koiran painonpudotukselle – Feeding diets with MCFA at these inclusion levels to experimentally overweight dogs during 14 weeks do not result in faster weight loss compared to unsaturated long-chain FA. Tyydyttyneiden (MCFA = medium chain fatty acid) rasvahappojen syöttäminen koiralle ei nopeuttanut painonpudotusta 14 viikon tutkimusjakson aikana.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12893164 Effect of dietary fat source and exercise on odorant-detecting ability of canine athletes. Ravitsemuksellisen rasvanlähteen ja liikunnan vaikutus hajuntunnistukseen urheilevilla koirilla – NO dogs fed coconut oil had decreased odorant-detecting capabilities when week 4 values were compared with week 12 values. Tutkimukseen osallistuneiden koirien hajuntunnistuskyvyn ei havaittu huononevan 16 viikon tutkimusjakson aikana.

FunRun Hyvinkää 2016

Hurttahelppi järjesti FunRunin tänä vuonna sunnuntaina 5.6. Siellä olimme tänään.

kloonit
AI SAMAA ROTUA? JOO ESPANJANMAANTIEKIITÄJIÄ OLLAAN!
P1090360
MUTTEI SAMANNÄKÖISIÄ! PAITSI EI-AINA-IHAN-HERRASMIESVAHVISTUS GOFFE (TOINEN OIKEALTA)

Kisassa oli parien juoksuosuus ja yksilökisa. Osallistuimme molempiin. Mielestämme on siis ihan parasta, että pääsimme kahdesti juoksemaan radalla vieheen perässä.

FunRunissa ’fun’ on ’run’in ohella tottakai pääosassa.

P1090325_2
Pipa, Ände, Goffe
P1090316_2
Eikun Ände, Goffe, Pipa
P1090313_2
Eikun Pipa, Goffe, Ände
P1090241
Siis Ände, Goffe, Pipa
pampulat1
Pampulat päässä voi myös todellakin olla hauskaa

Ja haurauh – me voitettiin!! Pipa teki uuden enkankin vielä!

funrun tulokset omafunrun tulokset2

Kiitos paljon kaksijalkaisille järjestäjille, jotka olivat kaiken päälle tilanneet sopivan viileän sään!

P1090490
Kaikkeni antaneena ansaitsen levon

Karen Webb: eläinrohtotietouskoulutus

Viime viikonloppuna brittiläinen Karen Webb piti koulutusta kouralliselle suomalaisia Helsingissä. Olin etuoikeutettu saadessani kuulua tuohon joukkoon: väsymyksestäni huolimatta halusin ahmia kaiken tiedon, jota kouluttaja jakoi viikonlopun aikana.

karenwebb2

Karen Webb on muun muassa koirien kouluttamisen ammattilainen, PDTE (Pet Dog Trainers of Europe):n sihteeri ja eläinrohtotietouden (oma käännös sanasta zoopharmacognosy) osaaja ja kouluttaja. Viimeksimainittu on Caroline Ingrahamin 30 vuoden aikana tekemien tutkimusten myötä kehittämä hoitomuoto koirille, kissoille ja hevosille.

Zoopharmacognosy-sana on muodostettu muinaiskreikan sanoista ’zoo’ (eläin), ’pharma’ (rohto, lääke) ja ’gnosy’ (tietous). Ingrahamin tutkimusten mukaan kaikille eläimille on evoluution myötä kehittynyt taito hoitaa itseään tai estää sairauksien kehittymistä parantavien kasvien avulla. Luonnossa eläimet syövät kasveja ja niiden sisältämiä eteerisiä öljyjä, leviä, savea ja luonnonmineraaleja. Eläintutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita näistä asioista ja tehneet tieteellisiä havaintoja ja tutkimuksia eläinten itselääkinnästä. Sisällä asuvilla eläimillä on myös taito lääkitä itseään, mutta ei pääsyä kaikkiin luonnosta löytyviin aineisiin. Siksi lemmikit tarvitsevat ihmisen apua.

Koulutuksessa oli puhetta siitä, että eteerisiä öljyjä on käytettävä varoen. Kuten monilla muillakin luonnonlääkkeillä, öljyillä on vaikutuksia muun muassa keskushermostoon, joten niiden käyttäjän on syytä tuntea mikä ainesosa öljyssä vaikuttaa, sen vaikutusmekanismit ja mahdolliset haittavaikutukset. Koulutuksessa esiteltyihin rohtoihin kuului muutama kymmenen eteeristä öljyä, kukkavesiä ja aromaattisia vesiä, tiettyjä viherjauheita ja öljyjä sekä muutama muu aine.

Jos koirilla on kyky lääkitä itseään (eli tunnistaa myrkylliset aineet), miksi koirat sitten syövät suklaata, myrkyllisiä viherkasveja tai puhdistusaineita? Tutkimuksissa on todettu, että koirat elävät nykyään erillään toisistaan, joten  vaikka tieto tiettyjen aineiden myrkyllisyydesta olisikin tiettyjen koirien geeneissä (menneisyydessä tapahtuneen oppimisen kautta), sitä ei ole kaikilla. Luonnoneläimillä myrkytyksiä ei ole tutkimuksissa todettu, toisin kuin lemmikkieläimillä.

Koulutuksessä esitellyt rohdot toimivat muodostaan ja käyttötavastaan riippuen hieman eri tavalla. Tuoksuvat aineet vaikuttavat eri tavoin riippuen siitä, haisteleeko (tuoksuhermopäätteet) koira niitä, vetääkö aineesta erittyviä molekyylejä henkeen (erittyminen limakalvojen läpi) tai kulkeutuvatko ne vomeronasaalielimen (sähköimpulssit) kautta aivoihin. Antamalla koiran haistella tuoksua voidaan tehokkaimmin parantaa koiran vointia: tuoksu vaikuttaa limbiseen järjestelmään, sitä kautta ikäviin kokemuksiin ja saa aikaan käytösmuutoksia vaikuttamalla alitajuntaan.

Myös ravintoainepuutteet korjaamalla koiran käytös voi muuttua. Koira osaa valita itselleen tarpeelliset aineet sisällä tarjotuista, kunhan aineet esitellään koiralle oikealla tavalla. Sama koskee tietysti muitakin aineita. Koirien itsehoitoperiaatteiden vastaista on länsimainen ajattelu, jonka mukaan eläimen kuuluu ottaa se lääke, jonka lääkäri on määrännyt, halusi tai ei.

Kouluttajan kokemusten mukaan itsehoidolla voidaan koiran käytöstä koskien saavuttaa toivottuja tuloksia tehokkaammin kuin millään muulla hoitomuodolla, oli vertailussa sitten käytöskoulutus, homeopatia tai jokin muu vaihtoehto.

Kouluttaja suositteli aiheesta erityisesti yhtä kirjaa: How animals heal themselves (Caroline Ingraham 2014).

Kisakuumetta

Sunnuntaina olemme Pipan kanssa menossa FunRunin Hyvinkään Vinttikoiraradalle. Siellä juostaan pari- ja yksilökilpailuna 80 metriä radalla vieheen perässä.

Pipan kanssa olemme treenanneet juoksemalla portaita ja myös ottamalla spurtteja tasamaalla. Pipa on treenannut, kunhan olen itse tehnyt ensin 😉 Pysyypähän samalla omakin peruskunto yllä. Koira on hyvä personal traineri. Satoi tai paistoi.

paw-prints-in-sand-1187618

Kahtena edellisenä kesänä Pipa on saanut mitalin lähes kaikista kisoista, joihin on osallistunut. Toivottavasti palkintosijat ovat mahdollisia vielä tänä vuonna. Pipa on kuitenkin jo kuusivuotias ja takajalkojen suonet ovat tulleet selvemmin näkyviin. Kisakunto hiipuu hiljalleen. Jatkossa menestyminen vaatisi ainakin kovempaa treeniä.

Pipalla oli elimistön puhdistuskuuri tällä viikolla ja olen pohtinut myös tavallista enemmän koirien ravitsemusasioita.. Olin viikonloppuna erinomaisen kiinnostavassa koulutuksessa, jossa niistäkin asioista puhuttiin. Kerron koulutuksesta lisää myöhemmin – se oli Suomessa ainutlaatuinen, joten uskon sen kiinnostavan muitakin.

Viime viikkoina olen saattanut eteenpäin muutamaa projektia, eikä muille asioille (kuten tälle blogille) ole jäänyt tarpeeksi aikaa. Palaan kuitenkin kirjoittamaan viimeistään ensi viikolla. Paljon on vielä tekemättä.