Tassaus aloittaa vuoden 2017 alusta

logo1Koirantasauspalvelu Tassaus avaa ovensa tammikuussa 2017 Helsingin Arabiassa. Myös Miki ja Pipa ovat juhlistamassa avajaisia myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Tassaus tarjoaa koirahierontaa ja hieronnan tukipalveluita, sekä maaliskuusta 2017 alkaen myös vyöhyketerapiaa koirille. Tassauksen kotisivuja rakennetaan parhaillaan osoitteeseen tassaus.fi. Tassauksen toiminnan ensisijainen periaate on tehdä hoitoja koirille ilman pelkoa tai stressiä.

Tassaus on avoinna sekä koiranilmalla että hyvällä tuulella!

Uusinta tutkimustietoa koiran kognitiosta

Tunnetussa Yhdysvaltalaisessa Current Directions in Psychological Science-lehdessä on julkaistu 11 tuoretta tutkimustulosta koiran kognitiosta.

kognitiotutkimukset-10_2016
Alkuperäinen kuva löytyy osoitteesta http://cdp.sagepub.com/ content/25/5.cover-expansion

Lehden julkaisija on maailman viidenneksi suurin lehtitalo Sage Publishing, joka on viimeisen muutaman vuosikymmenen historiansa aikana keskittynyt eri alojen tieteellisen tiedon julkaisuun. Lehden sivulta voi maksutta käydä lukemassa kunkin tutkimuksen lyhennelmän.

Artikkelien logiikka oli hieman toisistaan poikkeava: osassa tärkein tieto oli lyhennelmässä, osassa päätelmissä tai muuten tekstin lopussa. Nämä poikkeamat näkyvät alla olevassa tekstissä. Kaikki tutkimukset ovat mielestäni kiinnostavia ja kaikkien tutkimusten alkuperäisen tekstin joukossa oli paljon lisätietolinkkejä.

Minulla meni tämän pitkän tekstin kirjoittamiseen tuntikausia, joten toivottavasti tästä on iloa ja apua muille  🙂 Tekstin kuvat ovat kuvapankista.

Julkaistut tutkimukset (linkit verkossa julkaistuun maksuttomaan englanninkieliseen tekstiin):

1. Current Trends in Canine Problem-Solving and Cognition. Koirien ongelmanratkaisun ja kognition nykytrendit

blown-ink-1153078Lyhennelmä: Tiedeyhteisö on kehittämässä uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin tutkia koirien hermoston ja perimän toimintaa. Tutkijoiden yhteistyö on tärkeää uusien tutkimuslöytöjen tekemiseksi.

Päätelmät: Tulevaisuudessa tarvitaan eri tutkimusalojen yhteistyötä ja panostamista tutkimusmetodien kehittämiseen. Tutkijoilla tulisi pätevien tulosten saamiseksi olla jatkossa tietoa koiran käytöksen etologiasta (alkuperästä). Koirien kognition tutkijoista voi jatkossa olla paljon apua muiden lajien tutkijoille.

***

2.A Review of Cognitive Abilities in Dogs, 1911 Through 2016: More Individual Differences, Please! Katsaus koirien kognitiivisiin kykyihin 1911-2016: Enemmän yksilöllisiä eroja, kiitos!

Lyhennelmä: Tutkijat väittävät koiran perusteellisesta älykkyyden tutkimisesta olevan hyötyä myös koiran ja ihmisen perusterveystutkimukselle (esimerkiksi ikääntymis- ja dementiatutkimus).

***

3. Of Dogs and MenKoirista ja ihmisistä.

men-accessible-1461057Lyhennelmä: Koirien on todettu tarkkailevan ihmisen käyttäytymisen vihjeitä tarkasti. Koirat myös pysyvät lähellä kaatunutta omistajaansa, välttelevät petollisia ihmisiä ja suosivat ihmistä, joka antoi tietoa palkkion sijainnista (verrokkina ihminen, joka ei tietoa antanut). Toisaalta koirien ei havaittu menevän auttamaan onnettomuudessa. Avaruudellista muistia ja laskutehtäviä tutkittaessa havaittiin koirilla olevan kykyjä niihin, mutta vähemmän kuin muilla aiemmin tutkituilla lajeilla.

***

4. Current Trends in Dog-Human Communication. Do Dogs Inform? Koiran ja ihmisen välisen kommunikaation nykytrendit. Välittävätkö koirat tietoa?

sign-1444991Lyhennelmä: Koirien kyky ymmärtää ihmistä on todennäköisesti tulosta sopeutumisesta elämään ihmisten kanssa ja kesyyntymisen jälkeen tapahtuneista valintaprosesseista. Viime vuosina on ollut kiinnostusta selvittää, kuinka paljon koirien viestintä muistuttaa ihmisvauvojen viestintää. Pohdintaa tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettin, kuinka iso osa koirien kommunikaatiosta on tiedon antamista muille. Tähän asti tätä piirrettä on pidetty tyypillisenä ainoastaan ihmiselle.

Yhteenveto: Koirilla näyttää olevan kyky ymmärtää ihmisen aie kommunikoida ja joissain tilanteissa auttaa tai odottaa ihmisen auttavan. Siitä on olemassa vain ristiriitaista tietoa, ymmärtääkö koira ihmisen mielentilaa,  asioiden viitteellisyyttä tai pyrkiikö kommunikoimaan antaakseen tietoa. Näitä kaikkia on syytä tutkia  lisää tulevaisuudessa.

***

5. Are Dogs Social Generalists? Canine Social Cognition, Attachment, and the Dog-Human BondOvatko koirat lahjakkaita sosiaalityöntekijöitä? Koirien sosiaalikognitio, kiintymys ja koiran ja ihmisen välinen side.

Lyhennelmä: Koirien käytöksen vaihtelevuus voisi selittyä kyvyllä sosiaaliseen muovautuvuuteen. Koko populaatioon kohdistuvilla tutkimuksilla, esimerkiksi kiintymismallitutkimuksella saataisin lisätietoa syistä kesykoiran biologiseen menestykseen. Tästä tiedosta voisi olla hyötyä laajasti sekä ihmisille että koirille.

world-social-forum-2005-1525689Päätelmät: Vaikka koirat oppisivat nopeasti vastaamaan toisen rodun eleisiin ja äänimerkkeihin, näiden kykyjen kehittyminen voi tarkoittaa kommunikaation vaikeutumista toisten koirien kanssa. Kehityssuunnan muuttuminen (vajaa yksilönkehitys) voi johtaa myös eroahdistuksen pahenemiseen. Lisääntynyt vuorovaikutus ihmisen kanssa voi lisäksi estää ongelmanratkaisutaidon kehittymistä. Viimeinen ilmiö on jo havaittu papukaijoilla.
Koirien käytös ihmistä kohtaan kuitenkin vaihtelee rajusti koiran elinympäristön mukaan: kolme neljännestä maailman koirista eli vapaana elävät raadonsyöjät käyttäytyvät agressiivisesti tai pelokkaasti, kun taas osa muista koirista elää turvalliseksi kokemassaan suhteessa ihmisen kanssa. Näistä syistä sosiaalistumisen ja kesyyntymisen ymmärtäminen yksilöllinen vaihtelu huomioon ottaen on tärkeää kesykoiraa tulevaisuudessa tutkiessa.

***

6.  The Genetics of How Dogs Became Our Social AlliesKuinka koirista tuli ihmisten sosiaalisia liittolaisia: perimän näkökulma.

dna-sequence-1570578Lyhennelmä: Koska kesykoirat kehittyivät sudesta nykyisiksi kommunikaatiotaitureiksi, ne olisivat ideaali tutkimuskohde sosiaalisen käytöksen periytymisen tutkimiselle. Tässä tutkimuksessa esitetään todisteita siitä, miksi viimeaikaisia rotutyppien valintaperiaatteita voidaan käyttää mallina tutkittaessa persoonallisuuden geneettistä rakennetta. Samoin esitetään todisteita ihmisten ohjaaman käyttäytymisen olevan selvästi yhteydessä pieneen määrää geenejä, joiden aktivoituminen ihmisessä voi aiheuttaa esimerkiksi autistisia tai skitsofreenisia piirteitä. Tutkijat ehdottavat, että koirilla tutkittaisiin sosiaalievoluution genetiikkaa ja kehitystä ja voitaisiin sitä kautta luodata myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

***

7.  How Dogs Perceive and Understand UsKuinka koirat hahmottavat ja ymmärtävät meidät [ihmiset].

glass-cube-and-sphere-1423317Päätelmät: Vaikuttaa siltä, että koirien herkkyys ja kyvyt visuaalisessa maailmassa ovat koirille edullisia työskennellessä ja eläessä ihmisten kanssa. Tutkijoiden mukaan koirilla on riittävästi havainto- ja kognitiivisia kykyjä tulkitsemaan hienovaraista syrjintää tai monivivahteista luokittelua. Koirat kykenivät erottamaan ja yhdistelemään tehtävälle oleelliset piirteet tietokoneelta laboratorioympäristössä. Koirat myös vaikuttavat keräävän paljon tietoa asuessaan lemmikkinä yhdessä ihmisten kanssa. Ihmisen kasvoilta tunteita ja eleitä tulkitsemalla koira voi kommunikoida ja toimia yhdessä ihmisen kanssa.

***

8. What Is Special About Dog Cognition? Mitä erityistä koiran kognitiossa on? 

opposites-1551950Päätelmät: Koirilla on uskomaton kyky viekoitella suurempi, vahvempi ja älykkäämpi rotu suojelemaan itseään. Väitteet kognitiivisista kyvyistä vaativat kuitenkin paljon todisteita. Tämän kolmen tutkimuksen katsauksen mukaan koiran kognitioksi kutsuttu ilmiö johtuu ehdollistumisen, ihmisen kehoon tai eleisiin reagoinnin ja ihmisen vahvistaman toiminnan periaatteista. Näiden periaatteiden pohjalta koiran voi olettaakin olevan herkkä tarkkailemaan ihmistä. Koirilla ei tutkijoiden mukaan myöskään voi näistä syistä olettaa olevan kognitiota.

***

9.   Sharing More Than the Sofa: What Dogs Can Teach Us About Human Self-Control Kun jaetaan muutakin kuin sohva: Mitä koirat voivat opettaa meille [ihmisille] ihmisten itsehillinnästä. 

sit-on-it-1499436Lyhennelmä: Ihmisillä tehtyjen tutkimusten mukaan itsekurin vaikutus suoritukseen vähenee, jos suoritus on tehtävä sen jälkeen, kun itsekuria on jo koeteltu jollain tavalla. Tämä egon ehtymiseksi kutsuttu ilmiö rajoittuu ihmisten uskomusten ja havaintojen mukaan. Tämä sama ilmiö on havaittu myös koirilla. Tämä viittaa siihen, että ilmiön takana on sama biologinen mekanismi. Ilmiötä koirilla tutkimalla voitaisiin siis saada tietoa myös ihmisten itsehillinnästä.

Päätelmät: Tämä tutkimus vahvisti tutkijoiden käsityksen siitä, että ilmiötä kannattaisi todella tutkia koirilla, joiden reaktioita eivät vaimenna ihmisten uskomukset.

***

10. Now You See It, Now You Don’t: Object Permanence in DogsNyt näet sen, nyt et: Esineiden pysyvyys koiran näkökulmasta

Digital StillCameraLyhennelmä: Koirien kognitiivisia kykyjä voidaan arvioida ihmisten kehitystä kuvaavasta kirjallisuudesta otettujen harjoitusten avulla. Yhdessä näistä harjoituksista selvitetään, ymmärtääkö tutkittava tietyn esineen olevan olemassa, vaikkei näe esinettä. Harjoituksessa siirretään esineen sisältävää astiaa. Tutkijat löysivät todisteita siitä, että koira voi muistaa piilotetun esineen: koira vaikutti tunnistavan esineen sekä sen paikasta että väristä johtuvasta ristiriidasta huolimatta. Esineen pysyvyyden ymmärtämisen tutkimuksen tulokset tarjoavat keinoja arvioida koiran kognitiivista kehitystä.

***

11. Why Did the Dog Walk Into the MRI? Miksi koira käveli magneettikuvauslaitteeseen? 

brain-in-hand-1312350Päätelmät: Koirilla niiden hereillä ollessa tehtyjen magneettikuvausten avulla voidaan tulevaisuudessa saada tietoa myös ihmisistä, esimerkiksi kehittämällä myös ihmisiin pätevä malli kognition ja yhteiskunnan kehityksestä. Koirien käytöksen syistä magneettikuvauksen avulla saadut tulokset ovat yhteneväisiä muilla roduilla, kuten jyrsijöillä ja kädellisillä tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa. Tekniikan kehittyessä on ollut jo mahdollista tutkia yksittäisten koirien hermostolle tyypillisiä reaktioita ja niiden vaikutuksia temperamenttiin ja kognitioon. Näitä tuloksia voidaa käytää esimerkiksi valitessa koiralle sopivaa työtä (esim terapia- tai poliisikoirat). Tulevaisuudessa magneettikuvauksen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi aivojen reaktioita eri kognitiotasoihin ja oppia näiden avulla asioita koirien kognitiosta ja havaintokyvystä. On odotettavissa, että eläinlääkärien käyttöön alkaa tulla magneettikuvauslaitteita, koska koiria voidaan niiden avulla tutkia nukuttamatta.

”Mopsit ovat anatominen katastrofi”

Näin on otsikoitu erään eläinlääkärin mielipidekirjoitus brittiläisessä The Guardian-lehdessä. Kirjoittajan mukaan eläinlääkärien on puututtava asiaan, vaikka bisnes kärsisi.”Koirien omistajille on kerrottava, että jotkut rotukoirat syntyvät kärsimään koko ikänsä, vaikka se järkyttäisi asiakkaita ja vaikeuttaisi joidenkin lääkärien toimeentuloa”, lukee tekstissä. Artikkelissa tarkennetaan vielä, että lyttykuonoisten koirien ongelmista kärsivät mopsien lisäksi myös esimerkiksi bulldogit, ranskanbulldogit ja shih tzut.

Kuva: Wallpaper Zone

Brakykefalisesta akondroplasiasta eli lyhytkalloisuudesta seuraa koiralle muun muassa hengitysvaikeuksia. Koiralla voi olla erilaisia ahtaumia pään ja nielun alueella. Anatomiset ongelmat voivat aiheuttaa koiralle myös jatkuvaa kipua. Lyhytkuonoisuudesta johtuvat hengitysvaikeudet saattavat estää riittävän happimäärän kulkeutumisen elimistöön tai tiettyihin elimistön osiin. Koirilla on myös usein liikkumis- puremis- ja nielemisvaikeuksia.

BVA eli British Veterinary Association (Ison-Britannian Eläinlääketieteellinen Yhdistys) on tämän vuoden aikana kehottanut muutaman otteeseen lemmikkiä etsiviä ihmisiä olemaan hankkimatta lyttykuonokoiraa. Kehoitusta perustellaan pyrkimyksellä parantaa koirien perintötekijöitä. Maaliskuussa 2016 BioMed Centralin julkaiseman tutkimuksen (A genetic assessment of the English bulldog eli bulldogin geneettinen arviointi) mukaan bulldogeilla on perimässään vain pieni geneettisen muuntelun mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rotua pystytä enää kehittämään terveempään suuntaan.

Mopsien ja muiden lyttykuonoisten lemmikkien suosio on ollut Britanniassa nousussa viimeisen vuosikymmenen, mutta suunta halutaan kääntää toiseksi. Tietoinen rodunjalostus pelkästään äärimmäisten ulkonäköseikkojen takia halutaan saada vähenemään.

Rescue-päivä 8.10.2016

Rescuepäivä on vielä pari tuntia käynnissä Helsingin Suvilahden Kattilahallissa. Vielä ennättää joukkoon – Jone Nikulakin on siellä 🙂

p1100830

Kävimme Pipan kanssa viettämässä pari tuntia hyvässä seurassa. Pipalla oli toooooosi hyvä päivä, vaikka herkku- ja huomiokiintiö tuleekin harvoin täyteen 😉 Harvemmin olemme osallistuneet tapahtumaan, jossa ihmiset osaavat katsoa jalkoihinsa ja väistää pientäkin koiraa.

Ihmisiä oli niin paljon, että kuvien ottaminen oli koiran hihna toisessa kädessä mahdotonta. Nautin siis vain tunnelmasta. Ja söin lounaaksi todella herkullisia Soisoin bataattiranskalaisia itse tehdyllä majoneesilla ja kaalisalaatilla, nams!

Nyt on kotona hyvin rauhallinen ja tyytyväisen oloinen Pipa 🙂

p1100832

Hyvää Eläinten päivää 4.10.2016!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään alkaa Eläinten viikko, teemalla Ole hellä hevoselle. Hevosta ei pitäisi hallita kivulla, sen tulisi löytää pysyvä koti ja tarpeeksi liikuntaa sekä syödä sopivaa ruokaa, viikon teemateksti kertoo. Samat asiat pätevät pitkälti myös koiriin (jotka olivat eläinten viikon teemana vuonna 2015).

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n sivuilla kerrotaan, että Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Wikipedia taas kertoo Eläinten päivän historian alkavan 1800-luvulla pidetyistä ”eläinten hyvinvointikongressin internationaaleista”. Ihan uudesta ideasta ei siis ole kyse.

hantaheiluu

Eläinten oikeuksiin lakimuutoksia?

Animalian kampanja ”Eläin on lainsuojaton” jatkuu myös Eläinten viikolla. Kampanjan tarkoituksena on vaikuttaa käsittelyssä olevan eläinsuojelulain muuttamiseen nykyaikaiseksi 20 vuoden takaisesta: Animalian mukaan lakiin on saatava muutoksia niin, että se suojelee tuotantoeläinten lisäksi muitakin eläimiä. Lakia säätämässä olevat päättäjät eivät ilmeisesti ole erityisen halukkaita tekemään eläinsuojelijoiden vaatimia muutoksia. Kampanjan vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa verkossa.

Linkkasin Facebookiin taannoin Maaseudun tulevaisuus-lehden artikkelin uudenuutukaisesta Eläinsuojelupuolueesta. Artikkelin otsikko ”Eläinoikeuspuolue haluaa eläimet juridisiksi henkilöiksi ja maataloustuet vain kasvituotannolle” herätti tuotantoeläinomistajaystävässäni suuttumusta. Tuntuu toki naurettavalta ajatus, että kanoille annettaisi kuvalliset passit ja pässeille mahdollisuus itsenäiseen maailmanmatkailuun. Sitä tuo ”juridinen henkilö” ei kuitenkaan ihan tarkoita 😉

Juridisesta henkilöstä eli oikeushenkilöstä eli oikeussubjektista lukee Wikipediassa:

”Oikeussubjekti on oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Tätä ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi. Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.

Eläin tai ympäristö ei ole oikeussubjekti. Niiden oikeudellinen asema on järjestetty oikeussubjekteihin kohdistettujen ohjeiden tai kieltojen avulla. Eläin ei itse voi vaatia oikeuksiensa toteuttamista tuomioistuimessa. Eläin katsotaan lähinnä esineeksi, vaikka joissain oikeusjärjestyksissä on tunnustettu, että eläimilläkin voi olla itsenäisiä perusoikeuksia kuten oikeus elämään.”

Eli eläin katsotaan nykyisen lain mukaan esineeseen verrattavaksi. Eläin ei kuitenkaan ole tuoli, vaan hengittävä ja tunteva olento. Jos minulla esimerkiksi olisi lain mukaan enemmän oikeuksia puuttua kadulla jatkuvasti näkemääni usein puhtaasti tietämättömyydestä johtuvaan eläinten kaltoinkohteluun, muuttuisivatko asiat? Jos kouluttaminen ja tiedottaminen eivät riitä, tarvitaanko silloin lakimuutoksia? Ja lopuksi, jos lakimuutoksia tehdään, miten niiden noudattamisen valvonta järjestetään järkevästi?

Rauhoittavat signaalit 19 ja 20 /20: Pentumainen käytös ja merkkaaminen

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaalien opettelu kannattaa aloittaa rauhallisena hetkenä sisällä tutussa ympäristössä, jolloin koira todennäköisimmin käyttää vain yhtä signaalia kerrallaan. Tällä tavalla oman koiran käyttämät signaalit tulevat vähitellen tutuiksi. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Pentumainen käytös:

Aikuisetkin koirat saattavat käyttäytyä pentumaisesti, esimerkiksi olla hyvin vilkkaita tai tuijottaa suurin viattomin silmin häntää ja samalla jopa koko takapuolta heiluttaen. Toiselle aikuiselle koiralle pennun käyttämät signaalit kertovat, ettei niitä käyttävä koira ole uhka.

Miki käytti tätä signaalia paljon nuorempana. Koko takapuoli heiluu edelleen toisinaan Mikin ollessa todella innostunut jostain, Miki ei niinkään enää käytä sitä rauhoittavana signaalina.

dogy-1524424

Merkkaaminen:

Merkkailu voi reviirin merkitsemisen lisäksi olla sosiaalista toimintaa tai johtua stressistä. Rohkeammat koirat merkkailevat enemmän silloin, kun läsnä on arempia koiria. Tästä voi päätellä, että merkkaaminen on myös rahoittava signaali. Koirat saattavat merkata myös silloin, kun eivät keksi muutakaan turvallista yhteistä toimintaa. Merkkaaminen ei siis ole pelkästään urosten hommaa.

Mikin ennätys samaan paikkaan pissaamisessa on 14 kertaa. Tämä tapahtui vuorotellen koiran kanssa, jota Miki ei ollut tavannut aiemmin, vieraassa paikassa. Vasta merkkaamisen jälkeen koirat nuuskivat toisiaan ja sen jälkeen kisailivat leikkisästi keskenään. Pipa taas vaikuttaa oppineen Mikiltä merkkaamisen taidon ja pissaa pidemmän lenkin aikana yleensä muutaman kerran, etsittyään ensin kiinnostavimmilta haisevat kohdat.

pissa

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Uutisia

Hihhei, yritykseni on viimein perustettu!

dog-print-1162043

Työn, opintojen ja yritykseen liittyvien asioiden viedessä aikani en ole ehtinyt käydä täällä tekemässä päivityksiä pitkään aikaan, mutta palaan kyllä.

Monenlaisia ajatuksia on vielä julkaisematta ja rauhoittavat signaalit-sarjakin on kesken (kaksi viimeistä signaalia puuttuu edelleen).

Jatkossa keskityn kertomaan uutisia maailmalta kääntämällä ja referoimalla lehtiartikkeleita ja tutkimuslähteitä. Koiramaailmassa tapahtuu koko ajan 🙂

Saa nähdä, kielletäänkö Suomessa jatkossa lailla koiran jättäminen yksin yli kuudeksi tunniksi.

Rauhoittavat signaalit 18 /20:Hymyileminen

Opettelemalla tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa. Säännönmukaisesti käytetyt samat eleet myös auttavat koiraa ymmärtämään miten tietyissä tilanteissa kannattaa käyttäytyä.

Hymyileminen

Koira saattaa hymyillä ollessaan tyytyväinen, toisaalta taas käyttää hymyä rauhoittavana signaalina. Koiran hymy on samankaltainen kuin ihmiselläkin: suupielet kääntyvät ylöspäin.

16.miki autossa
Hymyilyttää ja melkein nuolaisen huuliani 🙂

Miki hymyilee usein yrittäessään rauhoittaa tilannetta, yleensä silloin, jos ihminen tuo kasvonsa liian lähelle Mikin kuonoa. Hymyä voi välillä luulla irvistykseksi: hampaat näkyvät toisinaan.

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit

Krokotiili on väsynyt. Välillä.

Kävimme muutama viikko sitten Porvoon Emäsalossa kylässä. Koirakaverin innostamana Pipa meni oma-aloitteisesti vedessä syvemmälle kuin koskaan aiemmin: vesi ulottui melkein selän yli!

Espanjanmaantiekiitäjälle se on suuri saavutus: koiralle, joka on tottunut siihen, että turvapaikka on vain tiukalle kerälle kääriytyneenä jossain pienessä kolossa. Vesi on outona elementtinä vaarallista. Pipan lempipaikka kotona on Oman Ison selän ja sohvan selkänojan välissä: jos välissä oleva kolo on 15-20 senttiä leveä, Pipa menee sinne nukkumaan huoaten tyytyväisenä.

P1090630
Kroko vaanii ruohikossa.
P1090703
Kallioralli
P1090738
Ei pelättävää rantaruohikossa
P1090916
Mikikin noin syvällä 🙂
P1100043
Krokoa ei kiinnosta keppi, vaan koirakaveri
P1100052
Mahansyvyisestä vedestä…
P1100057
…loikkiminen…
P1100102
…ei ole kevyttä hommaa…
P1100111
…vaan tehokasta treeniä leikin varjolla.
P1100131
Ei ihme, että väsytti. Koirakaveri uuvahti Oman Ison kenkien päälle.

Pipa oli aluksi hämmentynyt uudesta ympäristöstä ja uudesta koirakaverista. Alkuarkailun jälkeen Pipa kuitenkin kiiskitti kaveria niin, että tämä puolestaan hämmentyi… Naapurin puolella oli tyypilliseen tapaan jotain paljon kiinnostavampaa kuin omalla pihalla. Pipa hätääntyikin hetkeksi, kun pelkäsi Oman Ison hukkuneen johonkin, vaikka oli itse käynyt luvattomilla teillä eikä heti löytänyt takaisin ihmisten luo.

Pipan kanssa olemme edelleen tehneet luottamusharjoituksia. Siitä huolimatta Pipa on herättänyt Oman Ison viikon ajan monta kertaa yössä kurnuttamalla makuuhuoneen ovella olevalla portilla, haluten tarkistaa, ovatko ihmiset edelleen siellä. Varmistuttuaan, että kaikki on hyvin, Pipa on mennyt taas nukkumaan. Ja halunnut varmistuksen taas jonkin ajan päästä. Toivottavasti Pipan oloa helpottamaan vielä löytyy jokin keino.

Rauhoittavat signaalit 17 /20: Korvaava toiminta

Opettelemalla tunnistamaan koirasi rauhoittavat signaalit voit oppia ymmärtämään koiraasi paremmin. Kun opettelet tunnistamaan oman koirasi eleet, tunnistat samat signaalit muidenkin koirien tekeminä. Signaaleita käyttämällä ja tulkitsemalla koirat voivat välttää kaikki konfliktit keskenään ja ihmisten kanssa eli ratkaista ristiriidat jo ennen kuin ne kärjistyvät.

Koirilla on ulkonäkö- ja luonneseikkojen vuoksi käytössä erilaisia signaaleja. Yleensä koira osaa tulkita toisen tekemänä sellaisetkin signaalit, joita ei itse käytä. Ihmisen rauhallisella käytöksellä on koiran hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys silloin, kun koira käyttää signaaleja. Tämä on hyvä muistaa erityisesti koulutustilanteissa.

Korvaava toiminta

Korvaava toiminta voi olla esimerkiksi maan nuuskimista, itsensä nuolemista tai rapsuttamista tai oman hännän tai jalan jahtaamista. Hämmentävässä tilanteessa koira voi tehdä mitä tahansa ensimmäisenä mieleen juolahtaakin pelottavan tilanteen välttämiseksi.

muutto 074
Lumessa on kiinnostavia hajuja silloin kun pitäisi mennä ihmisen luokse…

Miki nuolee paljon. Ahdistavan tilanteen, kuten kynsienleikkuun, Miki yrittää välttää nuolemalla mitä tahansa, johon yltää: leikkaajan kättä, peittoa, itseään, myös leikkureita. Ulkona sekä Miki että Pipa nuuskivat usein maata, kun eivät tiedä miten muuten toimia. Tämän Pipa on oppinut Mikiltä 🙂 Jos Pipa joutuu odottamaan liian kauan lenkille lähtöä, se alkaa jahdata omaa häntäänsä tai jalkaansa.

Hännän jahtaaminen voi tarpeeseensa nähden liian vähän aktivointia saavalla koiralla olla merkki stressistä: tekemisen puute saa aikaan korvaavan, pakkomielteisen toiminnan.

 

Lähde: Turid Rugaas, Rauhoittavat signaalit